Kuollut internet -salaliittoteoria leviää verkossa, sillä moni kokee sen selittävän nykyisen sosiaalisen median rakennetta.
Vuonna 2021 nimimerkki IllumiPirate julkaisi Agora’s Road Macintosh Café -keskustelufoorumilla teorian, jonka mukaan suurin osa internetistä on koostunut vuodesta 2016 saakka keskenään keskustelevista boteista. Elektronisen vaporwave-musiikin ja takavuosien nostalgisen internet-taiteen ympärille keskittyvä foorumi on pienehkö, mutta IllumiPiraten kirjoituksen on nähnyt yli 377 000 kävijää.
Ajatus kuolleesta internetistä (Dead Internet) versoi syvän päädyn salaliittoteoriaksi, jonka mukaan esimerkiksi monia poliitikkoja tai näyttelijöitä ei ole olemassa, vaan he ovat syväväärennöksiä. Harva uskoo tällaiseen, mutta silti villi teoria tavoittaa jotain olennaista sosiaalisen median nykyisestä rakenteesta.
“En ole koskaan ottanut Kuollut internet -teoriaa vakavasti, mutta vaikuttaa siltä, että nykyisin on paljon LLM-käyttöisiä Twitter-tilejä”, kirjoitti teknologiayhtiö OpenAI:n johtaja Sam Altman viestipalvelu X:ssä syyskuussa 2025.
ChatGPT-tekoälymallin kehittäjän päivitys tuntui monesta paljastavalta. Internet on täyttynyt sisällöstä, joka ei vaikuta ihmislähtöiseltä sen jälkeen kun suuret kielimallit (large language models, LLM) yleistyivät loppuvuodesta 2022 alkaen. Tekoäly tuottaa ja botit näyttävät levittävän jo suurimman osan internetin sisällöistä.
Esimerkiksi X:stä on helppo löytää tilejä, jotka julkaisevat sanasta sanaan samoja viestejä saadakseen käyttäjät vuorovaikutukseen kanssaan tai mainostaakseen jotain. Viestipalvelun algoritmi puolestaan kiihdyttää yhteiskunnallista vastakkainasettelua käyttäjien välillä ennätyksellisen nopeasti. Jo vanhastaan tiedetään Venäjän trollitehtaiden kaltaisten tahojen vaikutus keskustelun kärjistymiseen.
Onko Kuollut internet -salaliittoteoriasta tullut totta?
Salaliittoteoria selittää sosiaalisen median luonnetta
Kuollut internet -teorian mukaan bottien levittämää sisältöä ohjaillaan algoritmien avulla. Teorian mukaan järjestelmän tarkoitus on hallita ihmisiä sosiaalisessa mediassa keskustelun ja mielipiteiden manipuloimiseksi. Nimestään huolimatta Kuollut internet -teoria kuvaa enemmän sosiaalista mediaa kuin koko internetiä.
Kuten monissa salaliittoteorioissa, myös tässä osa havainnoista tuntuu arkikokemuksen perusteella todelta ja osaa ei voida todistaa. Tekoälyn yleistyminen on lisännyt kiinnostusta teoriaa kohtaan. Ajatus kuolleesta internetistä tarjoaa selityksen sille, miksi niin iso osa sosiaalisesta mediasta tuntuu epäaidolta.
Valkohattuhakkeri Laura Kankaala on sukeltanut syvälle Kuollut internet -teoriaan. Päivätyössään hän toimii tietoturvayhtiö F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkönä. Kankaala törmäsi termiin alun perin somea selatessaan ja tutustui asiaan.
“Termi on meemiytynyt samaan tapaan kuin vaikka six-seven-lausahdus. Kuollut internet -teoria kuvaa ihmisten kokemusta internetistä, etenkin sosiaalisesta mediasta ja sitä, miten sisällöstä syntyy jatkuvasti outo laakso -efekti”, Kankaala sanoo.
Outo laakso viittaa siihen, miten ihmisen piirteistä huolimatta vieroksumme virtuaalisia kasvoja tai robotteja niihin sisältyvien virheiden tai poikkeamien vuoksi. Tekoälysisältö ja syväväärennökset voivat synnyttää saman kokemuksen.
Kankaalan mielestä Kuollut internet -teoriassa on totuuden havinaa sen salaliittomaisuudesta huolimatta. Hän ei usko, että alkuperäisen julkaisun väitteet kokonaan generoiduista poliitikoista toteutuvat tulevaisuudessakaan.
Silti Kuollut internet -teoria onnistuu sanoittamaan jotain olennaista nykyisestä sosiaalisesta mediasta, jossa tekoäly on yhä enemmän kaikessa läsnä. Tekoälyllä generoidaan meemejä ja hauskoja eläinvideoita, mutta myös informaatiovaikuttamiskampanjoita.
“On hankalaa elää internetissä, jossa pitää kaikessa sisällössä miettiä, onko se tehty tekoälyllä ja pitääkö siitä välittää”, Kankaala sanoo.
Tällaista on nähty viime aikoina esimerkiksi Venezuelan presidentin Nicolás Maduron pidätyksen ympärillä. Faktantarkistusorganisaatiot ovat todenneet monet siihen liitetyistä kuvista ja videoista väärennöksiksi.
“Viraaleiksi muuttuessaan tekoälyn generoima sisältö vääristää oikean elämän tapahtumia. Oikea sisältö hukkuu roskasisällön alle”, Kankaala sanoo.
“Samalla kun poliittisesti motivoituneet botit spämmäävät kommentteja, tavan kansalaisten mielipiteet ja ajatukset hukkuvat spämmitulvan sekaan.”
Käyttäjien ja firmojen toiveet ristiriidassa
Kuollut internet -termin leviämisessä voi Laura Kankaalan mielestä olla myös hyötyjä. Se haastaa sosiaalisen median käyttäjiä ajattelemaan internetin luonnetta.
“Kaikille tekee hyvää pohtia internetiä ja omaa suhdettaan siihen. Se ei ole enää sama paikka kuin aiempina vuosikymmeninä. Esimerkiksi somessa ei jaeta mitä tahansa, vaan moni huolehtii yksityisyydestään enemmän.”
Kankaala uskoo internetin muuttuvan tulevina vuosina aiempaakin enemmän. Sosiaalisen median palvelut ovat muuttaneet internetin käyttökokemusta jakamalla käyttäjät selvemmin sisällöntuottajiin ja -kuluttajiin. Peruskäyttäjät ovat jääneet jalkoihin.
Suurempien linjojen osalta esimerkiksi Metan Mark Zuckerberg pyrkii kohti tulevaisuutta, jossa ihmisillä on enemmän tekoäly-ystäviä kuin oikeita ystäviä. Hän pitää niitä lääkkeenä yksinäisyysepidemiaan.
“Isojen someyhtiöiden ja palveluiden käyttäjien toiveiden välillä on ristiriita. Generatiivinen tekoäly etäännyttää ihmisiä toisistaan, mutta yhtiöt haluavat sen alustoille näkyvästi. Toivoisin, että lähivuosina palattaisiin enemmän ihmisten väliseen kanssakäymiseen”, Kankaala sanoo.
Salaliittoteoria vai salaliitto?
Myös akateemisessa tutkimuksessa on havaittu, että Kuollut internet -teoria nostaa esiin oikeaa ongelmaa. Kauppakorkeakoulu Hankenilla apulaisprofessorina työskentelevä Carlos Diaz Ruiz käsittelee teoriaa vuonna 2025 ilmestyneessä kirjassaan Market-Oriented Disinformation Research.
“Kyseessä ei ole ainakaan kokonaan salaliittoteoria, vaan tarkka havainto siitä, miten internet on muuttunut alustojen muutoksen myötä”, Diaz Ruiz sanoo.
Diaz Ruiz jakaa Kuollut internet -teorian heikkoon ja vahvaan versioon. Heikon version mukaan internet on edelleen yhteydessä todellisuuteen, mutta sosiaalisen median alustat ovat täyttyneet epäaitojen tilien ja bottien luomasta sisällöstä, joka ohjaa käyttäjiä huijausmainosten ja disinformaation pariin. Se sopii digijäteille, jotka hyötyvät osaltaan bottien vääristämästä alustojen metriikasta: mitä enemmän liikennettä, sitä enemmän huomiota ja käyttäjiä.
Vahva versio teoriasta on perinteisempi salaliittoteoria, jossa internetin ja todellisuuden välillä ei ole enää yhteyttä. Bottien internetiin rakentaman lumetodellisuuden on tarkoitus peitellä käyttäjiltä maailman todellista tilaa, joka muistuttaa Matrix-elokuvissa kuvattua hävityksen jälkeistä joutomaata.
“Teorian heikko versio voidaan luokitella todelliseksi salaliitoksi, koska tekoälymalleja hallitsevat yksittäiset voittoa tavoittelevat yritykset, jotka ohjaavat niitä haluamallaan tavalla”, Diaz Ruiz sanoo. Sosiaalisen median todellinen luonne pimitetään mainostajilta, jotka rahoittavat järjestelmän.
Tekoäly kiihdyttää epäaitoa sisältöä
Diaz Ruizin mukaan Kuollut internet -teorian kuvaama muutos on ollut merkittävä vuodesta 2015 lähtien. Tuolloin eri alustat ottivat käyttöön uusia ansaintajärjestelmiä. Niissä sisällöntuottajat esimerkiksi Youtubessa, X:ssä ja muissa palveluissa ansaitsevat tuloja eri mittareiden eivätkä välttämättä yleisön aitouden perusteella.
“Alustojen ansaintajärjestelmät kannustavat ihmisiä julkaisemaan sisältöä jatkuvasti. Suurimmalle osalle yleisöstä on selvää, että alustat ovat täynnä epäaitoja tilejä”, Diaz Ruiz sanoo.
“Elon Musk valitti X:n boteista ennen alustan ostamista muttei enää sen jälkeen. X:n taloudellinen arvo edellyttää, että mainostajat uskovat vuorovaikutuksen olevan aitoa.”
Diaz Ruizin mukaan teorian esiin nostama ongelma on aiempaa akuutimpi. Generatiivisen tekoälyn ansiosta synteettisen sisällön tuottaminen on nopeaa ja halpaa. Tällainen ympäristö vähentää luottamusta kaikkea internet-sisältöä kohtaan.
Vaikka ei ole mahdollista todentaa, että suurin osan sosiaalisen median vuorovaikutuksesta koostuisi boteista, Kuollut internet -teoria tarjoaa keinon hahmottaa nykyistä sosiaalista mediaa.
Jaa eteenpäin
