Väestönvaihto-keskustelun vanavedessä sekä valkoisen ylivallan kannattajat että perussuomalaiset ovat käynnistäneet myös Suomessa keskustelua maahanmuuttajien paluumuutosta. Mallit tulevat muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista, jossa Donald Trumpin hallinto jo karkottaa joukoittain maahanmuuttajia.
On itsenäisyyspäivän ilta. Äärioikeistolainen Suomi Herää -mielenosoitus on saapunut päätepysäkilleen Eduskuntatalon eteen. Kulkue kokoaa muun muassa katupartio Soldiers of Odinin, fasistisen Sinimusta liike -puolueen (SML) ja äärioikeistolaisen kamppailukerhon Active Clubin jäseniä. Monet heistä kannattavat etnonationalismia ja valkoista ylivaltaa. Puhujien taustalla bannerissa lukee “Paluumuutto vai sukupuutto”. Tilaisuuden jälkeen suuri osa mielenosoittajista liittyy 612-soihtukulkueeseen, joka kokoaa yhteen sekä kansallismielisiksi itseään kutsuvia että äärioikeistoa.
“Paluumuutto” on äärioikeiston uusi iskusana. Se viittaa pyrkimykseen poistaa maasta jo sinne saapuneet etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Suomessa aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa fasistisen Sinimustan liikkeen jäsenet sosiaalisessa mediassa sekä anonyymit tilit äärioikeistoon kytkeytyvillä Telegram-keskustelukanavilla.
Äärioikeistoa tutkiva Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että paluumuutto-termi on yleistynyt suomalaisen äärioikeiston keskuudessa aivan viime aikoina. SML:n jäseniä osallistui toukokuussa Italiassa aihetta käsittelevään Remigration Summit -konferenssiin. Konferenssissa puhui termin nykymuotoisen käytön isä, Itävallan identitaariliikkeen johtaja Martin Sellner. Ennen konferenssia termin käyttö Suomessa oli Kotosen mukaan satunnaisempaa, vaikka ideasta on voitu puhua muilla sanoilla.
“Samalla tavalla ideaa on levitetty tehokkaammin kansainvälisestikin viime aikoina. Puhetapa Suomessa heijastaa kansainvälistä muutosta”, Kotonen sanoo.
Sellner julkaisi paluumuuttoa (remigration) käsittelevän kirjan muutama vuosi sitten. Kotosen mukaan Sellner kirjoitti sen kanssa rinnakkain teoksen, joka käsittelee äärioikeiston uusia strategioita. Äärioikeistossa ajatus paluumuutosta on otettu strategian kärjeksi. Kärki ei jäänyt vain identitaarien piiriin, vaan levisi ympäri Eurooppaa.
Norjassa Venäjä-mielinen ja laitaoikeistolainen Norjademokraatit-puolue järjesti paluumuutosta elokuussa konferenssin, johon osallistui myös Saksan AfD:n edustajia. Norjademokraatit on luvannut tarvittaessa “pakottaa kaikki laittomat ja lainvastaiset hyvinvointimaahanmuuttajat palaamaan kotimaahansa”.
Paluumuuton idea on saanut vahvaa tukea Yhdysvalloista presidentti Donald Trumpin hallinnolta, joka käyttää paluumuuttoa kuvaamaan maassa toteutettavia massakarkotuksia. Myös miljardööri Elon Musk on osoittanut tukeaan paluumuutolle.
Sallitun puheen rajat siirtyvät
Paluumuuton tarkoituksena on levittää radikaalia näkemystä neutraaliksi kehystetyn termin avulla. Sinimustan liikkeen Lauri Hokkanen kuvasi äärioikeiston Kansalainen-verkkolehdessä itsenäisyyspäivän alla termin käyttöä seuraavasti: “Tabu sanan “väestönvaihto” ympärillä alkaa pikkuhiljaa olla jo murrettu. Tämän negatiivisen ongelman positiivinen ratkaisu on paluumuutto”.
Yhdysvaltalaisten 1990-luvun politiikan kommentaattoreiden lanseeraaman käsitteen mukaisesti Hokkanen siis viittaa “Overtonin ikkunan” siirtämiseen, kun äärioikeisto laajentaa käsitystä siitä, millainen puhe on politiikassa sopivaa.
Hokkasen kommentti liittyy siihen, miten hallituspuolue perussuomalaisten kärkipoliitikot jo puhuvat avoimesti väestönvaihdosta. Termi liitetään laajalti äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan, jonka mukaan eurooppalaista väestöä vaihdetaan muslimeihin ja muihin ei-toivottuihin maahanmuuttajaryhmiin. Poliitikot säännöllisesti kiistävät viittaavansa kyseiseen salaliittoteoriaan, mutta jatkavat termin käyttämistä.
Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman kirjoitti Facebook-postauksessaan elokuussa 2025, ettei väestönvaihto ole “salaliitto, teoria eikä salaliittoteoria”.
Rydman perusteli väitettään sillä, että moni poliitikko puhuu siitä, miten ulkomailta täytyy työvoiman tarpeen tai solidaarisuuden takia saada ihmisiä muuttamaan Suomeen, ja nämä ihmiset sitten saavat lapsia Suomessa.
“Lopputuloksena on jatkuvasti yhä vähemmän suomalainen Suomi. Maa, jota kiihtyvällä tahdilla kansoittavat aivan muut ihmiset kuin suomalaiset. Sana ‘väestönvaihto’ kuvaa tätä ilmiötä osuvasti ja hyvin”, Rydman kirjoitti.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan “väestön vaihtuminen” johtaa segregaatioon, maahanmuuttajalähiöihin, rikollisuuteen ja polarisaatioon. “Tämä on seinään ajo, tämä on konkurssi, väestön vaihtuminen on hyvinvointiyhteiskunnan loppu, suomalaisen yhteiskunnan loppu”, hän sanoi elokuussa puolueen kesäkokouksessa.
Tutkijat ovat tulkinneet, että tällaisen kaksoisviestinnän avulla perussuomalaiset poliitikot pyrkivät puhuttelemaan myös äärioikeistolaisia äänestäjiään.
Paluumuutto-puheen voima on sen monitulkintaisuudessa, arvioi myös tutkimusjohtaja Jakob Guhl Institute for Strategic Studies -ajatuspajasta. Samaan termiin voi liittää radikaaleja väkivaltaisia mielikuvia, mutta se palvelee myös puolueiden käymää poliittista keskustelua.
Kotosen mielestä Sinimustan liikkeen Lauri Hokkasen lausunto kertoo pyrkimyksestä siirtää Overtonin ikkunaa paluumuuttokeskustelun avulla. Sinimustat eivät siihen tosin yksin pysty. “He voivat normalisoida termiä sosiaalisessa mediassa. Se tuottaa tilanteen, jossa termiä ei paheksuta yhtä paljon”, Kotonen sanoo.
Aste-eroja paluumuuttokeskustelussa
Idea paluumuutosta on viime vuosina jo noussut perussuomalaisten puheisiin. Esimerkiksi puolueen pää-äänenkannattaja Suomen uutiset kertoi vuonna 2023 perussuomalaisten pyrkimyksestä vauhdittaa maahanmuuttajien vapaaehtoista paluumuuttoa.
Ajatuspaja Suomen Perustan puheenjohtaja, puolueen nykyinen varapuheenjohtaja Simo Grönroos puolestaan kehotti samana vuonna tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa pohtimaan, “miten heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa voitaisiin edistää maiden välisellä yhteistyöllä, jotta maahanmuuton tuomia ongelmia saataisiin vähennettyä ja heikosti integroitunut maahanmuuttaja voisi löytää vanhasta kotimaastaan helpommin paikkansa yhteiskunnassa”.
Pykälää lähempänä äärioikeiston paluumuutto-retoriikkaa on ollut perussuomalaisten Jari Mäkäräinen. Marraskuussa 2025 Mäkäräinen kirjoitti viestipalvelu X:ssä: “Somalit voivat lähteä rakentamaan kansallista kotiansa Somaliaan myös Suomesta. Remigration now!”. Joulukuun puolivälissä Mäkäräinen ehdotti “massakotiuttamista” seuraavien eduskuntavaalien teemaksi.
Mäkäräinen toimi aikaisemmin valtiovarainministeri Riikka Purran viestinnän erityisavustajana. Hän jäi pois tehtävästään kesällä 2025.
Perussuomalaiset on pyrkinyt kuluvalla hallituskaudella edistämään turvapaikanhakijoiden nopeampaa palauttamista eli käytännössä paluumuuttoa. Silti termi ei ole vielä vakiintunut yhtä isoksi osaksi puolueen puheenpartta kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Termin käyttö maahanmuuttajien maasta poistamisen yhteydessä ei toistaiseksi myöskään ole vielä herättänyt Suomessa samanlaista kritiikkiä kuin väestönvaihto-termi.
Myös muissa Pohjoismaissa osa johtavista poliitikoista puhuu paluumuutosta. Esimerkiksi Tanskan kansanpuolueen Morten Messerschmidt teki Radikaalin vasemmiston Martin Lidegaardista rikosilmoituksen sen jälkeen kun tämä kritisoi Messerschmidtin haluavan karkottaa tuhansia ihmisiä ihonvärin perusteella. Messerschmidt ei itse puhunut ihonväristä, mutta Lidegaardin mukaan tämän vaatimukset kohdistuivat tiettyihin etnisiin ryhmiin.
Ruotsissa hallitus on kannustanut maahanmuuttajia paluumuuttoon taloudellisella tuella. Suomessa Maahanmuuttovirasto tiedotti kesällä, että pakolaisaseman Suomessa saaneilla syyrialaisilla on halutessaan mahdollisuus saada tukea paluumuuttoon.
Kyse on vapaaehtoisesta paluumuutosta, joka perustuu maan turvallisuustilanteen parantumiseen Syyriassa loppuvuodesta 2024 tapahtuneen vallanvaihdon jälkeen.
Paluumuutto Euroopan valtapuolueiden politiikassa
Maahanmuuttajien paluumuuton idea ei ole Euroopan politiikassa uusi, vaan juontaa juurensa keskustaoikeistolaisten hallitusten suunnitelmiin 1970- ja 1980-luvun Ranskassa ja Saksassa. Presidentti Valéry Giscard d’Estaingin kaudella vuonna 1977 Ranska tarjosi valtiosihteeri Lionel Stolérun ehdotuksen mukaisesti 10 000 frangin porkkanan paluumuuttajille.
Taustalla oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan voimakas pohjoisafrikkalaisen työvoiman maahanmuutto, jonka avulla Ranska oli rakentanut moottoriteitä, tehtaita ja voimalaitoksia. Nousukausi oli kuitenkin päättynyt öljykriisiin ja työttömyyden kasvuun.
Vain harvat Ranskaan elämänsä rakentaneet maahanmuuttajat tarttuivat hallituksen tarjoamaan paluurahaan. Tulos oli samankaltainen Saksassa, jossa liittokansleri Helmut Kohl lupasi vuonna 1982 palauttaa miljoona maahanmuuttajaa.
Vaikka paluumuuttopolitiikan tulokset olivat laihoja, idea jäi elämään etenkin laitaoikeistossa. Politiikan marginaalissa sinnitellyt Ranskan Kansallinen rintama nosti vuosina 1977-1978 maahanmuuttovastaisuuden kampanjointinsa keskiöön.
Politiikassaan se liitti järjestelmällisesti maahanmuuton sosiaalisiin ongelmiin, rikollisuuteen ja työttömyyteen. Vaalilause “kaksi miljoonaa työtöntä on kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa liikaa” toi puolueelle lopulta läpimurron valtakunnanpolitiikkaan 1980-luvun alkupuolella ja tarjosi mallin Euroopan laitaoikeistolle.
Yhteinen tavoite, eri keskustelu?
Tommi Kotonen arvioi, että ennen pitkää paluumuutto nousee Suomessakin valtavirran agendalle samaan tapaan kuin väestönvaihto muutamia vuosia aiemmin.
“Väestönvaihto oli alun perin antisemitistinen salaliittoteoria. Termiä lievennettiin, kun sitä alettiin käyttää tilastollisesta tosiasiasta puhuttaessa. Samantyyppistä uudelleenkehystämistä Sellner ja muut tekevät remigraation suhteen.”
Alun perin paluumuutto (remigration) kytkeytyi “reconquistan” eli uudelleenvaltaamisen ajatukseen. “Ajatuksessa pysäytetään muslimien invaasio enemmän tai vähemmän väkivalloin ja käännetään suunta remigraatioksi. Nyt sitä kehystetään projektina, joka olisi toteutettavissa nykyisen parlamentaarisen järjestelmän puitteissa”, Kotonen sanoo.
Kotonen ei ole havainnut perussuomalaisten valtavirran kääntyneen puhumaan paluumuutosta, mutta tilanne voi muuttua. Tällöin puhe paluumuutosta voi muuttua kaksoisviestinnäksi.
“Samaan tapaan kuin väestönvaihdon kohdalla, puolue käyttää mielellään samaa termiä ja yhdistää itsensä radikaalimpaankin ideaan. Jos termi tuodaan valtavirran keskusteluun, ainakin sen äärimmäisin tulkinta on kiistettävissä”, Kotonen sanoo.
Väestönvaihdon tapauksessa keskustelu termistä tukeutuu suojelupoliisin (supo) määritelmiin. Supo kuitenkin käsittelee väestönvaihtoa terroristisen väkivallan motivaattorina, eikä se yhdistä poliittisessa retoriikassa käytettyjä viittauksia väestönvaihtoon terroristisen väkivallan perusteluihin. Sama kahtiajako voi olla edessä paluumuutosta käydyssä keskustelussa.
Faktabaarille sähköpostitse lähettämässään kommentissa supo toteaa, että aihe kiinnostaa myös suomalaista äärioikeistoa.
“Yleisesti ottaen myös osa väkivaltaisesta äärioikeistosta suhtautuu paluumuuttotematiikkaan myönteisesti, mutta lähtökohtaisesti kyse on kuitenkin väkivallattomasta vaikutustoiminnasta. Operatiivisiin yksityiskohtiin emme voi ottaa kantaa”, supo kommentoi.
Tommi Kotonen ei myöskään muista törmänneensä tilanteisiin, joissa paluumuuttoa olisi käytetty ekstremistisen väkivallan oikeutuksena. “Hyvin todennäköisesti joku on käyttänyt vastaavaa termiä, muttei siinä laajuudessa kuin väestönvaihtoa käytetään”, Kotonen sanoo. ▪
Kuva: Suomi Herää -mielenosoitus eduskuntatalolla vuoden 2022 itsenäisyyspäivänä. All Over Press
Artikkeli on julkaistu EU:n osarahoittamassa EFER-hankkeessa (Eastern Flank EU Reporting).
Jaa eteenpäin
