Wind Europe -järjestön mukaan Suomessa leviää väärää informaatiota tuulivoimasta neljänneksi eniten Euroopassa. Tuulivoiman vastustukseen kytkeytyy kuitenkin myös paikallista politiikkaa ja huolenaiheita.
Virheellinen tieto viivästyttää tai jopa estää tuulivoimalahankkeita Euroopassa, väittää Wind Europe -järjestö uudessa raportissaan. Järjestö kertoo edustavansa tuulivoimayhtiöiden ääntä, eli se ei ole puolueeton arvioimaan asiaa.
Kuitenkin vastaavan kaltaiseen päätelmään siitä, että uusiutuvaa energiaa vastaan levitetään laajamittaisesti ja usein myös koordinoidusti väärää tietoa, ovat päätyneet myös useat riippumattomat tutkijat. Viime vuonna julkaistun tutkimusraportin mukaan uusiutuvaa energiaa vastaan ovat kampanjoineet sosiaalisessa mediassa myös venäläiset trollit.
Wind Europen selvityksen perusteella Suomessa levisi vuosina 2024-2026 neljänneksi eniten virheellisiä väitteitä tuulivoimaan liittyen. Enemmän dis- ja misinformaatiota levisi vain Ruotsissa, Ranskassa ja Norjassa. Aineistossa Suomesta oli noin 4 900 julkaisua.
Selvityksen mukaan Suomessa ja Ruotsissa tuulivoimaa vastustavat aktivistit levittivät sisältöä jatkuvana virtana erilaisissa Facebook-ryhmissä, mutta ne tavoittivat yleisöä heikosti. Täten sisällön määrä ei välttämättä korreloi sen vaikuttavuuden kanssa.
Puolassa ja Bulgariassa virheellistä informaatiota levisi määrällisesti vähemmän, mutta sen vaikuttavuus oli suurempi. Esimerkiksi Bulgariassa Vetrinon kunta esti 1,2 miljardin euron arvoisen tuulivoimalahankkeen, jota vastustettiin virheellisillä väitteillä. Niiden mukaan tuuliturbiinit aiheuttaisivat syöpää, kulkutauteja tai maanviljelyn romahduksen.
Bulgariassa väitteitä levittivät Telegram-palvelussa erityisesti Venäjä-mielisen Velichie-puolueen perustaja Ivelin Mihailov ja hänen verkostonsa. Mihailovilla ja Velichie-puolueen toisella johtohahmolla Nikola Markovilla on väitetysti yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin.
Suomessa ei viitteitä epäautenttisesta vaikuttamisesta
Faktabaarin selvityksen perusteella virheelliset väitteet tuulivoimasta leviävät Suomessa sekä paikallisia tuulivoimalahankkeita vastustavissa pienissä ryhmissä että Tuulivoimalapolitiikka- ja Ilmastofoorumi-ryhmien kaltaisissa suuremmissa Facebook-yhteisöissä.
Faktabaari on aiemmin kertonut, että tuulivoimaloiden mikromuovipäästöistä on levinnyt toistuvasti virheellisiä väitteitä sosiaalisen median lisäksi myös useiden paikallis- ja maakuntalehtien lukija- ja mielipidepalstoilla.
Faktabaari tutki Facebook-ryhmien sisältöä ja keskustelijoita. Mikään käyttäjätileissä ei viitannut siihen, että toiminta olisi epäautenttista, millä tarkoitetaan sitä, että väitteitä levittäisivät esimerkiksi automatisoidut bottiverkostot.
Pikemminkin kyse on yksittäisistä kansalaisista, jotka julkaisevat todella paljon viestejä. Viestien tykkäysten ja kommenttien määrät olivat pieniä.
Suuressa osassa ryhmiä oli korkeintaan muutamia satoja jäseniä. Tuulivoimalapolitiikka-ryhmässä jäseniä on noin 2 700 ja Ilmastofoorumilla 13 300.
Yksi aktiivisimmista, ellei aktiivisin kirjoittaja on kristillisdemokraattien ehdokkaana kunta- ja aluevaaleissa ollut henkilö.
Hän jakaa paljon tuulivoimavastaista sisältöä saksalaisista julkaisuista. Lähteissä on muun muassa AfD:n poliitikkoja ja saksalaisia tuulivoimavastaisia ryhmiä sekä tieteellisiksi naamioituja tutkimuksia.
Kirjoittaja vaikuttaa vastustavan vihreää siirtymää.
Hän on esimerkiksi julkaissut väitteen, jonka mukaan “vihreä siirtymä, tuulivoima ja vihreä vety eivät ole suomalainen kupla, vaan vihreä siirtymä syntyi Itä-Saksassa natsiuupseerien ideana ja on sieltä levinnyt kautta koko Saksan, sieltä muualle Eurooppaan ja muille mantereille”.
Lisäksi hän jakaa usein myös tuulivoimaan liittymättömiä vihreää siirtymää vastustavia julkaisuja.
Suomenkielisten keskusteluiden teemat eivät Faktabaarin selvityksessä toistaneet suoraan esimerkiksi Venäjän energiapoliittisia narratiiveja, eikä Venäjä-yhteys näkynyt vahvasti keskusteluissa. Venäjän levittämien väitteiden mukaan Euroopan maat eivät esimerkiksi pärjää ilman Venäjän kaasua.
Huhtikuussa edellä mainittu aktiivinen kirjoittaja kuitenkin levitti suomeksi käännettyä päivitystä Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin uuden ydinreaktorin hyödyistä.
Lisäksi tuulivoimavastaisissa ryhmissä julkaistuissa viesteissä tuulivoimaloiden rakentamista vastustettiin sillä perusteella, että Venäjä voi ohjata drooneja hyökkäämään niiden kimppuun.
Terveys- ja korruptioväitteet toistuvat
Faktabaarin havainnot Facebook-ryhmistä täsmäävät Wind Europen selvityksen kanssa.
Wind Europen mukaan tuulivoimaa vastustavat narratiivit jakautuvat muutamaan erilaiseen: ne kuvaavat tuulivoiman väitettyä taloudellista epäonnistumista ja teknistä kannattamattomuutta, ympäristöhaittoja tai tuulivoimahankkeiden kätkettyjä intressejä ja petoksia.
Selvityksen mukaan tuulivoiman vastustajat levittivät Suomessa kaikkia näitä narratiiveja, kun taas muissa maissa eri teemat korostuivat.
Tyypillisemmin tuulivoimaloiden vastustus suomalaisryhmien julkaisuissa perustui esimerkiksi infraäänten väitettyihin terveyshaittoihin, voimaloiden kustannuksiin ja niiden rakentamisesta aiheutuviin ympäristöongelmiin sekä epäilyksiin erilaisesta vehkeilystä, jossa vihreän siirtymän yhtiöt rikastuvat kansalaisten kärsiessä.
Yksi aktiivisesti väitteitä jakava taho on Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY, jolla on noin 5 700 seuraajaa.
Yhdistys kertoo olevansa “tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside, jonka tavoitteena on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen”.
Yhdistys on levittänyt useita kertoja esimerkiksi Falun Gong -kulttiin liittyvän äärioikeistolaisen Epoch Timesin tuulivoimavastaisia Ruotsia koskevia artikkeleita.
Yhdistyksen päivitykset levisivät sekä pienissä että isommissa Facebook-yhteisöissä.
Valituksissa taustalla ymmärrettäviä huolenaiheita
Tammikuussa 2026 Itä-Suomen yliopisto julkaisi tähän asti kattavimman tutkimuksen Suomen tuulivoimavalituksista ja niiden oikeudenmukaisuusvaatimuksista.
Projektitutkija Veera Kankareen tekemässä tutkimuksessa analysoitiin 160 hallintotuomioistuimille tehtyä valitusta sekä 214 niitä koskevaa ratkaisua vuosilta 2020-2023.
“Valtaosa valituksista liittyi ymmärrettäviin paikallisiin huolenaiheisiin, kuten maisema-, melu- tai terveysvaikutuksiin”, sanoo tutkimusta johtanut ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen.
Sisältöihin liittyvät huolet jakautuivat kuuteen pääteemaan: ympäristövaikutukset, ihmisten terveys ja hyvinvointi, taloudelliset edut, vaikutukset paikalliseen infrastruktuuriin, pitkäaikaisiin vaikutuksiin liittyvät huolenaiheet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Lisäksi osa valituksista kohdistui prosesseihin. Esimerkiksi kokemukset puutteellisesta vaikutusten arvioinnista, vuorovaikutuksen ja viestinnän ongelmista sekä päättäjien epäeettisestä toiminnasta toistuivat aineistossa.
Peltosen mukaan dis- tai misinformaatio ei suoraan näkynyt valituksissa, vaikka huolenaiheisiin onkin voitu liittää väärää tietoa.
“Tutkimuksessa tarkasteltiin, oliko perusteluiden taustalla yleisempää tuulivoimavastaisuutta. Vain alle kymmenesosa valituksista oli tällaisia; muutamat toimijat tekivät useampia samansuuntaisia valituksia, jotka eivät perustuneet paikallisiin huoliin.”
Ilmiö on tunnettu maailmalla, mutta Suomessa aihetta ei ole tutkittu laajemmin. Peltonen arvioi, että Suomessa ilmiö on pienempi kuin monessa muussa maassa. Hän nostaa esimerkeiksi Ruotsin Motvind-järjestön ja Saksan AfD-puolueen, jotka levittävät tuulivoimavastaisia viestejä.
“Suomessa vuonna 2015 tuulivoiman kannatus oli matalimmalla tasollaan perussuomalaisten nousun vuoksi. Osa tuulivoiman vastustuksesta selittyy poliittisilla motiiveilla”, Peltonen sanoo.
“Politiikkaperustainen vastustus näkyy varmasti mediassa ja somessa, mutta valitusten motiivina sen rooli on pieni.”
Kuntapolitiikka voi kaataa tuulivoimahankkeet
Peltosen mukaan valitukset onnistuvat Suomessa hidastamaan ja jopa keskeyttämään hankkeita.
“Viidennes valituksista johtaa päätösten kumoamiseen osittain tai kokonaan. Se johtaa viivästyksiin.”
Monet tuulivoimahankkeiden toteuttajat ottavat valitusajan huomioon hankesuunnittelussaan, joten valitukset eivät tule välttämättä yllätyksenä.
Valitusten pohjalla oleva mahdollinen virheellinen tieto ei Peltosen mukaan todennäköisesti riittäisi kaatamaan hankkeita tuomioistuimissa. Sen sijaan mis- ja disinformaatio voi vaikuttaa päättäjiin.
Kaikkiin tuulivoimahankkeisiin tarvitaan kunnan päätöksellä tehtävä maankäytön suunnittelu eli kaava ja rakennusluvat. Ne ovat paikallispolitiikan piirissä, jolloin virheellisellä informaatiolla voi olla vaikutusta ratkaisuihin.
“Kunnanvaltuustossa kaikenlaiset argumentit lentelevät suuntaan ja toiseen. Hanke voi lopulta keskeytyä esimerkiksi kunnan periaatepäätöksellä.”
Kunnan politiikka ja paikallisten vastustus voivat vaikuttaa tuulivoimahankkeisiin merkittävästi. Etenkin poliittisen päätöksenteon epävakaus on tuulivoimatoimijoille keskeinen riskitekijä.
Peltosen mukaan tuulivoimahankkeiden edistäjät voivat tehdä osansa hyväksynnän saamiseksi.
“Hyviä periaatteita ovat johdonmukaisuus, avoimuus ja kasvokkaiset kohtaamiset. Taustatekijöistä esimerkiksi maanomistajien luottamus ja yhteistyö auttavat hankkeen hyväksynnässä.”
Kuva: Tuulivoimaloita Porin Reposaaressa vuonna 2024. Ismo Pekkarinen / All Over Press
Jaa eteenpäin
