DECA -tutkimushankkeen ja Faktabaarin tuore tutkimuskatsaus paljastaa informaatioympäristömme kipupisteet ja muodostaa kokonaiskuvan Suomen informaatiokentän tilanteesta.
DECA-tutkimushankkeen ja Faktabaarin tuore Informaatioeheys Suomessa-tutkimuskatsaus kokoaa yhteen 500 suomalaista informaatioympäristöä käsittelevää tutkimusta ja niiden keskeiset havainnot vuosilta 2015–2025. Katsaus muodostaa kokonaiskuvan suomalaisen informaatiokentän tilasta, siihen kohdistuvista paineista sekä mahdollisista ratkaisukeinoista.
Tutkimuskatsauksen ytimessä on informaatioeheyden (information integrity) käsite, jolla tarkoitetaan muun muassa YK:n määritelmän mukaisesti media- ja viestintäympäristöä, joka turvaa yksilöiden mahdollisuudet saada luotettavaa tietoa, käyttää oikeuksiaan, suojata yksityisyyttään sekä tehdä itsenäisiä, tietoon perustuvia päätöksiä.
Kysymys ei siis ole vain disinformaatiosta tai valeuutisista. Informaatioeheys liittyy laajemmin siihen, kuinka hyvin demokraattinen yhteiskunta pystyy ylläpitämään yhteistä tiedollista perustaa tilanteessa, jossa media, teknologia, sosiaalisen median alustat ja poliittinen keskustelukulttuuri muuttuvat nopeasti.
Katsaus piirtää suomalaisesta informaatioympäristöstä kaksijakoisen kuvan. Vaikka suomalainen informaatioympäristö näyttäytyy kansainvälisesti vertailtuna vahvana, perinteiset suojakeinot eivät enää yksin riitä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Katsauksessa informaatioeheyttä tarkastellaan kuuden toisiinsa kytkeytyvän teeman kautta, jotka käsittelevät informaatiohäiriöitä, journalismia ja medialuottamusta, viestinnän sääntelyä sekä tekoälyn ja globaalien alustojen suhdetta mediaan ja tiedollisen vallan muutoksiin.
Informaatioympäristö murroksessa
Suomalainen informaatioympäristö kestää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Mediaan luotetaan edelleen verrattain paljon, mediakenttä on monipuolinen ja yhteiskunnallinen luottamus sekä pitkä mediakasvatusperinne vahvistavat yhteiskunnan kykyä torjua informaatiohäiriöitä.
Samaan aikaan nähtävissä on useita murrospaineita.
1. Digitalisoituminen ja algoritmit
Digitalisoituminen ja globaalien alustojen algoritmit muuttavat julkista keskustelua tavoilla, jotka voivat kärjistää vastakkainasetteluja ja levittää haitallisia sisältöjä aiempaa nopeammin. Uutisten välttely lisääntyy, nuorten uutiskäyttö siirtyy yhä enemmän sosiaaliseen mediaan, ja medialuottamus eriytyy eri väestöryhmien välillä. Kaikki eivät koe kotimaista mediaa samalla tavalla omakseen tai saavutettavaksi.
2. Median rakenteet muutoksessa
Myös median rakenteet muuttuvat. Omistus keskittyy, paikallisen journalismin resurssit ovat paineessa ja julkisen palvelun median rooli on poliittisen keskustelun kohteena. Samalla uutismediat ovat yhä riippuvaisempia globaaleista sosiaalisen median alustoista tavoittaakseen yleisöjä, joutuen samalla luovimaan alustatalouden ja tunnepohjaista sisältöä suosivien algoritmien ehdoilla. Tämä synnyttää jännitteitä journalistisen riippumattomuuden, yleisösuhteen ja datatalouden välillä.
3. Tekoäly etenee vaudilla
Generatiivinen tekoäly on tullut osaksi tiedonhakua, viestintää ja sisällöntuotantoa nopeammin kuin tutkimus ehtii sitä täysin kartoittaa. Tekoäly voi tukea saavutettavuutta, moderointia ja tiedon tuotantoa, mutta se voi myös vaikeuttaa tiedon luotettavuuden arviointia, lisätä eriarvoisuutta ja vahvistaa alustayritysten valtaa.
4. Sääntelyn rooli
Katsaus nostaa esiin myös sääntelyn merkityksen. Kansallinen media- ja viestintäpolitiikka kietoutuu yhä tiiviimmin EU-tason sääntelyyn, kuten digipalvelusäädökseen, medianvapautta koskeviin uusiin linjauksiin ja tekoälysääntelyyn. Tämä tekee informaatioeheydestä paitsi tutkimuksellisen, myös käytännöllisen ja poliittisen kysymyksen: miten turvataan kansalaisten oikeudet, mediakentän moniarvoisuus ja demokraattinen keskustelu tekoälyn ja alustojen aikakaudella?
5. Tutkimusta tarvitaan lisää
Konkreettisia tutkimustarpeita tunnistetaan useita. Näitä ovat muun muassa yksilöiden tiedolliset oikeudet, algoritmien vaikutus tasa-arvoon sekä digitaalinen suvereniteetti suhteessa yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin intresseihin. Lisäksi tarvitaan tutkimusta tekoälyn vaikutuksista journalismin käytäntöihin, tiedollisiin oikeuksiin ja eri väestöryhmien mahdollisuuksiin toimia tasavertaisesti digitaalisessa ympäristössä.
Kohti kestävämpää informaatioympäristöä
Informaatioympäristömme muuttuu tällä hetkellä nopeasti. Suurten teknologiayritysten alustat karsivat itsesääntelytoimiaan tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet ulottuvat myös Suomeen ja koettelevat kansallista informaatioresilienssiä. Samaan aikaan kotimainen mediakenttä kamppailee resurssien kanssa, kun suoria lehdistötukia ei ole, mainostulot siirtyvät alustoille ja toimittajiin kohdistuva häirintä erityisesti verkossa lisääntyy ja voi pahimmillaan kaventaa vapaan tiedonvälityksen edellytyksiä.
Informaatioeheys ei ole pysyvä tila, joka kerran saavutettuna säilyy itsestään. Se rakentuu luottamuksesta, toimivista instituutioista, vastuullisesta mediasta, läpinäkyvistä teknologioista ja siitä, että ihmisillä on taitoja arvioida, käyttää ja tuottaa tietoa nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Kun julkinen keskustelu polarisoituu, alustojen rooli kasvaa ja tekoäly muuttaa tiedon tuotannon ehtoja, myös informaatioeheyden vahvistamisesta tulee entistä tärkeämpää.
Suomalainen informaatioeheys on vahvuus, jota ei pidä ottaa annettuna. Se on rakennettu pitkäjänteisellä työllä, ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huomiota niin tutkimukselta, medialta, päättäjiltä kuin kansalaisilta itseltään.
Faktabaari toteuttaa tutkimusraportin aineiston pohjalta päivittyvän tietokannan, FAKTA-lähteen, jonka kautta suomalaista informaatioympäristöä käsittelevän tutkitun tiedon tarkasteleminen ja hyödyntäminen on nopeaa ja helppoa. Tietokantaa tullaan päivittämään kevään pilottiaineiston pohjalta ja täydennetään media- ja viestinnäntutkimuksen lisäksi myös muilta tieteenaloilta. FAKTA-lähde julkaistaan syksyllä 2026 osoitteessa faktalähde.fi.
Lisätietoja:
Lue Informaatioeheys Suomessa-tutkimuskatsaus DECAn sivuilta.
Tutkimuskatsausta esitellään 7–8.5.2026 MeVi-päivillä Vaasan yliopistolla.
Tutkimuskatsauksen kirjoittajat: Minna Horowitz (DECA/Helsingin yliopisto), Katja Lehtisaari (DECA/Tampereen yliopisto), Reeta Pöyhtäri (DECA/Tampereen yliopisto) ja Sauli Therman (Faktabaari)
Jaa eteenpäin
