Kevään viimeisessä FAKTA-iskussa koulutimme lukiolaisia ja herättelimme keskustelua terveellisemmästä informaatioympäristöstä etenkin nuorten näkökulmasta.
Istutimme Eurooppa-päivän paneeliimme 9. toukokuuta somen ja informaatioympäristön asiantuntijat, Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salon, RADAR-nuorisolähettiläs ja DECAn tutkimusavustaja Astrid Söderströmin ja Someturvan toimitusjohtaja, sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uskin. Paneelikeskustelun Passiivisesta tuotteesta uteliaaksi käyttäjäksi – EU, nuoret ja terveempi digiympäristö veti Faktabaarista tuttu toimittaja Pipsa Havula.
Panelistimme olivat yksimielisiä siitä, että sekä nuorten että vanhempien ja muiden aikuisten tietoisuutta digitaalisen ympäristön toimintalogiikoista ja kaupallisista ansoista tulee lisätä. On aikuisten tehtävä luoda oikeasuhtaista ja oikea-aikaista sääntelyä, jonka tueksi tarvitaan syötteitä nuorilta heidän kokemuksistaan digitaalisessa maailmassa.
“Meidän pitää lisätä tietoisuutta niistä työkaluista, joita EU-sääntely meille tarjoaa. Sillä tavalla kasvatamme nuorista digikansalaisia, jotka tuntevat omat oikeutensa netissä ja pystyvät tulevaisuudessa pistämään vastaan digijäteille, eivätkä vain hyväksy status quota”, RADAR-lähettiläs ja tutkimusavustaja Astrid Söderström totesi paneelissa. Söderström katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla ja päättäjillä pitäisi olla hyvä visio siitä, miltä hyvä, terve ja reilu digitaalinen yhteiskunta näyttää. Ja sitä pitäisi sitten lähteä toteuttamaan, hän lisää.
Keskeistä olisi toisaalta lisätä tietoutta ja toisaalta rajoittaa manipuloivia algoritmeja, korosti Someturvan toimitusjohtaja, tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uski. HUSin, Helsingin yliopiston sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimuksessa selvisi, että pääkaupunkiseudulla lukiolaistytöt käyttävät sosiaalista mediaa keskimäärin noin neljä tuntia päivässä. Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia tytöistä vietti päivittäin aikaa somessa 6 tuntia tai enemmän. Yhdysvalloissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisnuoret kuluttavat somessa aikaa keskimäärin lähes 2 000 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa päivittäin noin viittä tuntia.
Aikuisilla vastaava luku on Uskin mukaan alle 1 000 tuntia, mutta Uski arvioi, että myös aikuisten käyttöaika tuplaantuu 3–5 vuodessa, jos algoritmeja ei saada kuriin. “Algoritmit ovat päihittäneet ihmisen psykologian. Teknologia päihitti meidät jo kauan aikaa sitten”, Uski sanoo.
Koukuttavat algoritmit ovat digialustojen tekninen ominaisuus, jolla käyttäjät pidetään alustalla. Algoritmien armoilla vietetty aika muuttaa ajatteluamme ja tuottaa ajatteluvääristymiä, ja siksi algoritmeja, joita digijätit käyttävät keskinäiseen kilpailuunsa yleisöstä, tulee säännellä, Uski sanoo.
“Algoritmit tarjoavat outoja oppeja – menestysoppeja, suosituksia syödä kreatiinia ruuaksi ja niin edelleen. Suomessa on myös enemmän kuin koskaan alaikäisiin kohdistuvaa rikollisuutta, kuten seksuaalirikollisuutta”, Uski jatkaa. “Toiveeni on, että manipuloivat algoritmit saadaan hallintaan. Se on edellytys sille, että voimme käyttää somealustoja jatkossakin.”
Suvi Uski, Mikko Salo ja Astrid Söderström keskustelivat paneelissa digitaalisesta ympäristöstä ja digivallasta. Kuva: Stefan Coffeng
Koska myös vanhemmat koukuttuvat alustoihin, tässä työssä ei voi luottaa yksinomaan perheisiin, Söderström sanoo. “Digilukutaidon kouluttamista kouluissa tulisi jatkaa. GDPR:n avulla voi pyytää palveluntarjoajia poistamaan kaikki käyttäjän vanhat tiedot. Tällaisten pitäisi olla osa jokaisen koululaisen käyttökokemusta.”
Kääntääkö EU-komissio kelkan sääntelyssä?
Somen ja digijättien sääntelyn osalta paljon odotuksia asetetaan Euroopan unionille. Yhdysvaltalaiset somejätit ovat ensisijaisesti taloudellisten intressiensä osalta symbioosissa Yhdysvaltain valtion kanssa samoin kuin kiinalaiset somejätit Kiinan valtion kanssa. Se saa EU:n näyttämään kentän ainoalta, laaja-alaiseen analyysiin kykenevältä aikuiselta, sanoo Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo.
Poliittisen vallan ja digivallan yhteyksistä ei kuitenkaan puhuta tarpeeksi, ja jos puhutaan, keskustelu helposti ajautuu digivallan järkevöittämisen näkökulmasta sivuraiteille, kuten polarisoiviin sananvapauskysymyksiin, Salo sanoo. Digivallan kysymykset ovat digi- ja tekoälyajan turvallisuuskysymyksiä. “Edellisen Euroopan komission aikana rakennettiin hyvää sääntelyä, eikä sitä työtä saa vesittää vaan kehittää ja panna toimeen, vaikka yleisesti ottaen nykykomission tavoitteena olisikin keventää sääntelyä.”
Voimme kuitenkin jo nyt työskennellä sen hyväksi, että esimerkiksi generatiivisen tekoälyn käyttöön syntyy terve uteliaan kriittinen suhde kouluissa ja työelämässä, Salo painottaa. Missä tekoäly voi oikeasti toimia tukenamme? Faktabaari on tukenut työtä laatimalla opettajille Opetushallituksen tekoälysuosituksia täydentävän Tekoälyoppaan opettajille.
Paneelin päätteeksi keskustelun moderaattori Pipsa Havula antoi panelisteille tehtävän nimetä yksi toimi tai tekijä, jolla digiympäristöämme muutettaisiin nuorten hyvinvointia tukevaan suuntaan. Uski ja Söderström muuttaisivat somen toimintalogiikkaa puuttumalla ainakin manipuloivien algoritmien toimintaan. Salon mukaan EU-sääntelyn toimeenpanoa ja keskustelua digivallasta ja digitaalisesta informaatiolukutaidosta tulee nostaa esiin julkisessa keskustelussa, myös poliittisella tasolla. Eurooppapäivän tilaisuuksissa ainoastaan Faktabaarin paneeli nosti digipuolta aktiivisesti esiin.
Katso koko keskustelu Eurooppalaisen Suomen YouTube-kanavalta.
Eurooppa-päivän paneeli päätti FAKTA-iskujen sarjan
Paneelimme alussa striimin seuraajille näytettiin Faktabaarin, RARE Median, Nuorisotutkimuksen ja DECA-hankkeen yhteistyössä tekemä video. Videolla RARE Media kysyi nuorilta heidän somen käytöstään.
Passiivisesta tuotteesta uteliaaksi käyttäjäksi - EU, nuoret ja terveempi digiympäristö -paneeli oli kevään FAKTA-isku -keskustelusarjamme viimeinen osa. Kuten aiemmillakin kerroilla, osana FAKTA-iskua koulutimme Eurooppa-päivänä myös kaksi lukiolaisryhmää faktantarkistuksesta. Tällä kertaa lukiolaiset saapuivat paikalle Kirkkonummelta.
Yhteistyö koulujen ja opettajien kanssa on Faktabaarin toiminnan ydintä. Faktabaari on edistänyt nuorten digitaalista informaatiolukutaitoa ja tietoisuutta digivallasta etenkin opettajien kautta. Digitaalista informaatiolukutaitoa ja tekoälyä käsittelevät oppaat on tarkoitettu tueksi näiden teemojen haltuunottamiseen ja välittämiseen opiskelijoille.
Helsingin kaupunginkirjasto Oodissa järjestetty keskustelujen ja työpajojen sarja toteutettiin yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston, Euroopan komission Suomen-edustuston ja Oodin kanssa. Voit tutustua aiempiin paneeleihimme alta.
13.3. Mihin voi vielä luottaa? Pysyykö medialukutaitomme tekoälyn vauhdissa?
2.4. Läpivalaisu suomalaiseen faktantarkistukseen
Pääkuva: Moderaattori Pipsa Havula Faktabaarista, Someturvan toimitusjohtaja, sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uski, Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo ja RADAR-nuorislähettiläs ja tutkimusavustaja Astrid Söderström paneelissamme Oodissa 9.5.2025. Kuvaaja: Sebastian Coffeng.
Kirjoitusta muutettu 14.5. kello 16. : Kohtaa “Söderström katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla ja päättäjillä on hyvä visio siitä, miltä hyvä, terve ja reilu digitaalinen yhteiskunta näyttää” on muutettu. Söderströmin mukaan kansalaisyhteiskunnalla ja päättäjillä pitäisi olla hyvä visio siitä, miltä hyvä, terve ja reilu digitaalinen yhteiskunta näyttää.
Jaa eteenpäin
