Miten erottaa fakta fiktiosta?
Yläkoulun ja toisen asteen opetukseen suunniteltu Voiko olla totta -tehtäväpaketti sisältää harjoituksia ja tehtäviä faktantarkistuksesta ja siihen liittyvistä menetelmistä, disinformaatiosta, lähdekritiikistä, huijausmainoksista, algoritmeista ja tekoälystä.
Tehtävien tavoitteena on kehittää faktantarkistustaitoja keskustelun ja oivallusten avulla. Valmiita vastauksia ei juuri anneta, vaan tarkoitus on herättää omaa ajattelua ja kykyjä tarttua väitteisiin, joita ihminen kohtaa.
Materiaaleja saa käyttää vapaasti ja niitä voi muokata omaan käyttöön sopiviksi!
Lisätietoja
Faktabaari on tuottanut materiaalit osana Euroopan unionin rahoittamaa Teen Fact-Cheking Network -hanketta, jonka tavoitteena on disinformaation taklaaminen ja lähdekriittisyyden vahvistaminen. Osana hanketta kymmenen 15-19-vuotiasta suomalaisnuorta ovat tuottaneet itse faktantarkistusvideoita, joissa on hyödynnetty näissä materiaaleissa opittavia taitoja.
1️⃣ Fakta, väite, mielipide
📌 Tavoite:
- Opiskelija erottaa faktan ja mielipiteen.
- Ymmärtää, että väitteiden todenperäisyyden voi tarkistaa.
- Ymmärtää, mihin faktantarkistusta tarvitaan.
Alustus (5 min)
Kerro opiskelijoille, että kirjoitat taululle (tai sanot ääneen) väitteitä. Jos opiskelija ajattelee väitteen olevan fakta, hän nostaa peukun pystyyn. Jos väite on hänestä mielipide, hän näyttää peukkua alaspäin.
Ehdotuksia väitteiksi (keksi itse lisää!)
- Suomi sijaitsee Euroopassa.
- Suomi on maailman paras maa.
- Nuoret viettävät liikaa aikaa puhelimella.
>> Keskustelkaa, miten väitteet eroavat toisistaan. Voiko toista tai kolmatta väitettä todistaa?
🔎 Mitä faktat ovat? (5 min)
Opettaja kysyy, mitä fakta opiskelijoiden mielestä tarkoittaa. Entä miten se eroaa mielipiteestä?
Fakta tarkoittaa tosiasiaa. Väitteiden todenperäisyyden voi tarkistaa, eli niille voidaan tehdä faktantarkistus. Mielipiteet taas ovat yksilön näkemyksiä tiettyyn asiaan. Mielipiteet voivat pohjata esim. arvoihin, tunteisiin, ajatuksiin tai faktoihin.
>> Keskustelkaa, voivatko faktat muuttua. Voidaan todeta, että faktat voivat periaatteessa muuttua, mikäli uutta, tutkittua tietoa saadaan.
>> Keskustelkaa siitä, voiko mielipide sisältää faktaa? Miksi mielipiteitä esitetään faktoina?
⚡️ Pari-/ryhmätehtävä (10 min)
Opettaja esittelee seuraavat väitteet, ja opiskelijat jakavat ne ryhmissä kategorioihin.
Opiskelijat merkitsevät jokaisen väitteen kohdalle:
- F = FAKTA
- M = MIELIPIDE
- S = SEKOITUS
Väitteet:
- Maapallo kiertää Aurinkoa.
- Matematiikka on vaikein kouluaine.
- Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta.
- Some on tehnyt ihmisistä tyhmempiä.
- Energiajuomien kofeiini vaikuttaa sydämen sykkeeseen.
- Nykyajan musiikki on huonompaa kuin vanhempi musiikki.
- Ilmaston keskilämpötila on noussut viime vuosikymmeninä.
- Uutiset liioittelevat ongelmia.
- Ihmiset tarvitsevat unta selviytyäkseen.
- Koulupäivät alkavat liian aikaisin.
Tehtävän purku
Käydään väitteet läpi yhdessä. Opettaja voi esitellä tässä vaiheessa vielä lisää väitteitä, kuten:
- Suomessa on liikaa veroja → mielipide
- Suomessa on progressiivinen verotus → fakta
- Energiajuomat ovat vaarallisia nuorille → sekoitus (riippuu tarkastelutavasta)
On tärkeää painottaa, että faktantarkistuksessa ei ole tarkoitus osoittaa väitettä todeksi, vaan tarttua väitteeseen objektiivisesti, muihin lähteisiin nojaten. Tärkeä kysymys onkin: mistä tiedämme, että asia on näin?
Yksilöharjoitus
Opiskelijat keksivät itse väitteen, joka kuulostaa faktalta, mutta on todellisuudessa mielipide. Esimerkiksi ”Kouluruoka on huonolaatuista” tai ”Some vahingoittaa nuoria”.
>> Keskustelkaa keksityistä väitteistä, ja pohtikaa, miksi ne ovat mielipiteitä. Entä miten väitteen voisi muuttaa tarkistettavaan muotoon?
💬 Keskustelu
- Mihin faktantarkistusta tarvitaan?
- Miksi väärä tieto leviää?
- Miksi ihmiset uskovat asioita ilman tarkistusta?
On hyvä nostaa esiin mm. sosiaalisen median nopeus, ja se, kuinka tunteita herättävä sisältö aiheuttaa herkästi halun jakaa tällaista sisältöä eteenpäin. Onkin aina hyvä pitää mielessä slogan: pysähdy, harkitse, tarkista.
2️⃣ Virhe, vale, juoru
📌 Tavoite:
- Opiskelija ymmärtää eron virheen, valeen, juorun välillä.
- Osaa arvioida tiedon levittämisen motiiveja
- Ymmärtää, miksi väärä tieto leviää
Aloitus: “Nopea reaktio”
Esittele taululla väite, jonka voisi kuulla koulun käytävillä, esimerkiksi:
Huomenna koulu on kiinni vesivahingon vuoksi.
Kysy nuorilta (pyydä nostamaan käsi):
- Kuka tarkistaisi tiedon?
- Kuka jakaisi heti eteenpäin?
- Kuka ei tekisi mitään?
Tavoitteena herättää oivallus siitä, että reaktiot voivat olla erilaisia.
💬 Keskustelu määritelmistä
Kirjoita taululle kolme sanaa:
- Virhe
- Vale
- Juoru
Käy läpi yhdessä, ensiksi opiskelijoilta kysyen, miten he määrittäisivät nämä termit:
Virhe = Tahaton väärä tieto (esimerkiksi väärä päivämäärä uutisessa).
Vale = Tietoisesti kerrottu väärä väite
Juoru = Vahvistamaton tieto ihmisestä tai tapahtumasta, joka voi pitää paikkaansa. Tarkoituksena kuitenkin usein aiheuttaa harmia.
>> Keskustelkaa siitä, mikä näistä on vaarallisin? Miksi?
Pohtikaa yhdessä, mitä seuraavat termit voisivat tarkoittaa, ja miten ne vertautuvat aiemmin keskusteltuihin sanoihin:
- Disinformaatio
- Misinformaatio
- Malinformaatio
Todetaan, että disinformaatio on valheellinen väite, siis vale, jossa usein kuitenkin jotain totuutta.
Misinformaatio syntyy, kun virheellistä informaatiota jaetaan tahattomasti, eli taustalla on virhe.
Malinformaatio on juoru, ja sen tarkoituksena aiheuttaa haittaa juorun kohteelle.
⚡️ Ryhmätehtävä: Mikä tapaus on kyseessä?
Jaa opiskelijat 3–4 hengen ryhmiin.
Ohje:
- Lukekaa alla olevat tapaukset.
- Päättäkää, onko kyseessä virhe, vale, juoru.
- Perustelkaa vastauksenne.
Opettajan on syytä käydä ryhmien luona ohjaamassa keskustelua.
- Tapaus 1: Uutissivusto julkaisee artikkelin, jossa väärä vuosiluku on kirjoitettu kiireessä.
- Tapaus 2: Somevaikuttaja kertoo, että tietty energiajuoma parantaa keskittymistä, vaikka tutkimuksia ei ole.
- Tapaus 3: Koulussa leviää huhu, että uusi opettaja on saanut potkut edellisestä työpaikastaan.
- Tapaus 4: Verkossa levitetään tarkoituksella väärää tietoa vaalien ajankohdasta, jotta osa ihmisistä ei äänestäisi.
- Tapaus 5: Opiskelija muokkaa kuvankäsittelyllä kuvaa niin, että toinen opiskelija näyttää tehneen jotain noloa, ja jakaa sen pilailumielessä.
>> Yhteinen purku:
Käykää tapaukset läpi yksitellen.
Pohtikaa kunkin kohdalla, mikä motiivi tässä voi olla? Kuka hyötyy?
Taululle voi kirjoittaa motiiveiksi esimerkiksi:
- Raha
- Huomio
- Valta
- Maine
- Hauskuus
- Kostaminen
Tarkoituksena on huomata, että väärän tiedon takana on usein jokin hyöty.
⚡️ Ryhmätehtävä: “Suunnittele vale”
Keksikää uskottava, mutta täysin keksitty uutinen. Pyrkikää siihen, että uutinen on sellainen, että osa ihmisistä voisi uskoa sen. Miettikää, miksi joku jakaisi sen.
Tarkoituksena on ymmärtää manipuloinnin mekanismeja, ei rohkaista valehteluun.
💬 Keskustelu
- Miten tunnistan, että tieto voi olla tarkoituksella harhaanjohtavaa?
- Mikä yllätti tunnilla eniten?
3️⃣ Lähteet ja lähdekritiikki
📌 Tavoite:
- Opiskelija osaa tarkistaa tiedon useammasta lähteestä
- Opiskelija osaa arvioida lähteen luotettavuutta
Alustus
Kysy oppilailta: Jos yhdellä nettisivulla kerrotaan jokin tieto, riittääkö se todisteeksi siitä, että tieto pitää paikkansa?
Peukkuäänestys:
👍 Kyllä
👎 Ei
🫱 En osaa sanoa
Keskustelkaa lyhyesti ajatuksistanne.
Kirjoita sen jälkeen taululle 5 kysymystä:
- Kuka on julkaissut tiedon?
- Mikä on julkaisun tarkoitus?
- Milloin tieto on julkaistu?
- Onko lähteitä?
- Löytyykö sama tieto muualta?
Selitä lyhyesti, mitä kysymyksillä tarkoitetaan:
- Tiedon julkaisijan uskottavuus on merkityksellistä.
- Julkaisun tarkoituksena voi olla johdattelua johonkin tiettyyn uskomukseen. Tieteellisissä, vertaisarvioiduissa teksteissä tarkoitus on usein objektiivinen tiedonlevitys, kun taas eri firmojen tekemissä julkaisuissa voi olla taustalla vaikuttaminen.
- On tärkeää katsoa, kuinka tuore tieto on. Jos julkaisupäivämäärä on vanha, voi tieto olla muuttunut.
- Mihin tieto perustuu? Millaisia lähteitä se käyttää?
- Mitä muut lähteet sanovat, vai onko julkaisu ainoa, jossa aiheesta puhutaan? Mikäli julkaisu yksinään on tiedonlevittäjä, voi pohtia, kuinka todennäköistä aitous on.
⚡️ Ryhmätehtävä
Anna opiskelijoille väite, esimerkiksi:
“Energiajuomat parantavat koulumenestystä.”
Opiskelijat etsivät ryhmissä kolme lähdettä, jotka tukevat tai kiistävät tämän väitteen.
Arvioikaa ne alla olevien kysymysten avulla:
Väite: Energiajuomat parantavat koulumenestystä
- Lähde?
- Julkaisija?
- Tarkoitus?
- Onko muita lähteitä?
- Luotettavuus (1-5)?
(Toista kolmelle lähteelle!)
💬 Keskustelu
- Löytyikö ristiriitoja?
- Mitä tapahtuu, jos kaikki lähteet viittaavat toisiinsa?
- Mikä tekee lähteestä luotettavan?
4️⃣ Asiantuntija ja auktoriteetti
📌 Tavoite:
- Opiskelija erottaa asiantuntijan ja näennäisauktoriteetin.
Alustus
Kysy opiskelijoilta: Kumpaan luotat enemmän: tutkijaan vai suosittuun tubettajaan? Miksi?
💬 Keskustelu
Mikä tekee asiantuntijan? Onko kokemusasiantuntijuus todellista asiantuntijuutta?
Hyviä termejä asiantuntijuutta pohtiessa ovat:
- Koulutus
- Kokemus
- Julkaisut
- Sidonnaisuudet
⚡️ Ryhmätehtävä
Anna kolme keksittyä “asiantuntijaprofiilia”. Opiskelijat arvioivat ryhmässä:
- Onko uskottava asiantuntija?
- Miten tarkistaisit taustan?
- Voiko asiantuntija olla asiantuntija vain omalla alallaan?
- Missä menee osaamisen rajat?
🔎 1. Laura Nieminen
- Koulutus: Filosofian tohtori (ympäristötiede), Helsingin yliopisto
- Ammatti: Yliopistotutkija ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimusryhmässä
- Lisätietoja: Julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita, haastateltu usein uutismediassa, on myös ympäristöjärjestön hallituksen jäsen
- Väite: Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä.
Huomioita opettajalle:
Tämä on lähtökohtaisesti uskottava asiantuntija, mutta opiskelijoiden tulisi huomata:
- Todellinen koulutus
- Tutkimusnäyttö
- Mahdollinen sidonnaisuus (järjestö)
- Hyvä kysymys: tekeekö järjestöjäsenyys hänestä puolueellisen?
🔎 2. Markus “Makke” Lehto
- Koulutus: Lukio
- Ammatti: Somevaikuttaja (450 000 seuraajaa TikTokissa)
- Lisätietoja: Somesisältö terveysvinkkejä, motivointivideoita, myy omaa lisäravinnebrändiään, ei linkitä tutkimuksiin, mutta sanoo “lähteet löytyvät netistä”.
- Väite: Tutkimukset osoittavat, että tämä lisäravinne parantaa keskittymiskykyä 80 %.
Huomioita opettajalle:
Tässä opiskelijoiden pitäisi havaita:
- Ei asiantuntijakoulutusta
- Taloudellinen hyöty väitteestä
- Epämääräinen viittaus tutkimuksiin
- Hyvä kysymys: Riittääkö suuri seuraajamäärä asiantuntijuuden merkiksi?
🔎 3. Antti Korhonen
- Koulutus: Diplomi-insinööri, konetekniikka, Aalto-yliopisto
- Ammatti: Työskentelee teknologiayrityksessä projektipäällikkönä
- Lisätietoja: Kirjoittaa blogia energiantuotannosta, ei ole julkaissut tutkimuksia ilmastotieteestä.
- Väite: Ydinvoima on ainoa realistinen ratkaisu ilmastokriisiin.
Huomioita opettajalle:
Tämä on “rajatapaus”:
- On korkeakoulutettu
- Tekniikan alan osaaja
- Mutta ei ilmastotieteen tutkija.
- Hyvä kysymys: Onko asiantuntijuus alasidonnaista?
💬 Keskustelu
- Voiko asiantuntija olla puolueellinen?
- Mitä ovat eturistiriidat?
- Miten asiantuntijuuden voisi tarkistaa?
5️⃣ Käänteinen kuvahaku ja visuaalinen todentaminen
📌 Tavoite:
- Opiskelija osaa tarkistaa kuvan alkuperän.
Alustus
Näytä viraalikuva (esim. luonnonkatastrofista) ja kysy:
Voiko kuva valehdella? Mistä voimme tietää, onko kuva aito?
Käänteisen kuvahaun esittely
Katsotaan videot, miten Googlen ja TinEyen käänteiset kuvahaut toimivat.
Molemmat toimivat samankaltaisesti. TinEye on tietoturvallisempi, sillä se ei tallenna mitään tietoja käyttäjältä. Käänteisellä kuvahaulla voi etsiä perinteisten kuvien lisäksi myös esim. twiittejä. Myös tekoälykuvien tarkasteluun työkalu voi olla hyödyllinen. Hakuihin voi lisätä tekstiä, esim. kysymällä, onko kuva aito. Kuvahaulla on myös helppo selvittää, missä kuva on otettu.
Yksilöharjoitus
Esittele kuvia, joita opiskelijat tarkastavat käänteisen kuvahaun avulla. Älä näytä kuvatekstejä, jotka voisivat paljastaa kuvasta oleellisia asioita. Keskustelkaa, mistä kuvat on otettu, onko niitä muokattu, yms. Voitte myös esitellä itse ottamianne kuvia ja haastaa toisianne selvittämään, missä kuva on otettu.
- Torni (kyseessä Tokyo Tower Tokiossa)
- Mies (tekoälyllä tehty kuva)
- Twiitti (kyseessä ei ole aito Nasan twiitti)
💬 Keskustelu
- Mihin käänteinen kuvahaku toimii hyvin?
- Mitä asioita itse tarkistaisit käänteisen kuvahaun avulla?
- Miksi vanhoja kuvia käytetään uusissa uutisissa?
6️⃣ Tekoäly työkaluna faktantarkistuksessa
📌 Tavoite:
- Opiskelija osaa käyttää tekoälyä kriittisesti.
Alustus
Pohtikaa, voiko tekoälyä käyttää faktantarkistukseen? Miten?
Pohjustusta tekoälystä
Laajat kielimallit koulutetaan valtavilla datamäärillä. Tämä data voi sisältää kirjoja, artikkeleita, koodia ja muita kirjallisen viestinnän muotoja sekä kuvia ja grafiikkaa. Kielimallit käyttävät kerättyä aineistoa oppiakseen kielen tilastollisia säännönmukaisuuksia, kuten sanojen ja lauseiden välisiä suhteita sekä erityyppisten tekstien rakenteita. Näin ne voivat suorittaa erilaisia tehtäviä, kuten kääntää kieliä, tuottaa luovaa sisältöä ja vastata kysymyksiin.
Kielimalli ei kuitenkaan hae tai tarkista tietoa lähteistä, vaan tuottaa tekstiä oppimiensa tilastollisten kuvioiden perusteella. Siksi se voi tuottaa uskottavan kuuloista mutta virheellistä sisältöä ja viitata lähteisiin, joita ei ole olemassa. Monet nykyiset kielimallit käyttävät nykyisin myös erilaisia tiedonhakuominaisuuksia (RAG eli Retrieval augmented generation), joiden avulla se täydentää opetusdatassa olevia puutteita ja vähentää näin puutteellisen tiedon aiheuttamia hallusinaatioita.
Vinkki: Faktabaarin Tekoälyoppaasta opettajille saat lisätietoa aiheesta!
⚡️ Ryhmätehtävä
Keksikää yhdessä väitteitä, joita voitte tarkastaa tekoälyn avulla. Käyttäkää haluamaanne tekoälyä (esim. Geminiä tai vastaavaa).
Ohjeista oppilaita:
- Anna väite tekoälylle
- Pyydä lähteitä
- Tarkista lähteet
💬 Keskustelu
- Mitä tapahtui?
- Oliko virheitä?
Pohtikaa, milloin käyttäisin tekoälyä apuna? Milloin en?
7️⃣ Tekoälyn haasteet: deepfaket ja AI-kuvat
📌 Tavoite:
- Opiskelija osaa suhtautua kriittisesti AI-sisältöön.
Alustus
Näytä opiskelijoille:
- Aito kuva
- Tekoälykuva
Keskustelkaa kuvista. Voit hyödyntää sivustoa Which Face is Real, jossa toinen kuvista on aito, toinen tekoälyllä tehty.
💬 Keskustelu
Generatiivisen tekoälyn avulla voidaan hyvin todentuntuisesti muuttaa ihmisten kasvoja, vartaloa ja ääntä siten, että heidät saadaan tekemään ja sanomaan asioita, joita he eivät todellisuudessa ole koskaan tehneet tai sanoneet. Tekoälyllä voidaan luoda aitojen valokuvien näköisiä kuvia tai aidoilta näyttäviä videoita mistä tahansa. Kun käytetään tällaista todellisuutta matkivaa tekoälyteknologiaa, puhutaan syväväärennöksistä (engl. deepfake).
Käykää läpi tarkistuslistaa:
- Kädet
- Varjot
- Epäloogisuudet
- Taustatekstit
Vielä hetki sitten syväväärennöksen saattoi tunnistaa siitä, että tekoäly loi vaikkapa liikaa tai liian vähän sormia ihmisille, tai se kompasteli korvannipukoiden ja silmälasien kanssa. Vähitellen tällaiset pienet virheet ovat kuitenkin kuroutuneet umpeen, eikä hyvillä tekoälysovelluksilla tehtyjä syväväärennöksiä enää juuri erota aidosta materiaalista. Myös ääniväärennökset ovat kehittyneet liki virheettömiksi.
Ryhmätehtävä: tekoälypeli
Pelatkaa ryhmissä Faktabaarin AI-to-peliä. Kokeilkaa useampi kierros, ja katsokaa kuka saa eniten pisteitä.
💬 Keskustelu
- Mitä haittaa syväväärennöksistä voi olla?
- Voiko niistä olla jotain iloa?
- Mitä mieltä olette tällaisten kuvien, videoiden ja äänten käytöstä?
8️⃣ Algoritmit ja informaatiokuplat
📌 Tavoite:
- Opiskelija ymmärtää algoritmien vaikutuksen.
Alustus
- Miksi some näyttää eri asioita eri ihmisille? Keskustelkaa.
Mitä ovat suosittelualgoritmit?
Erilaiset suosittelualgoritmit ohjaavat sisältöjen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Kasvavissa määrin se, mitä ylipäätään näemme internetissä on erilaisten algoritmien ohjaamaa. Algoritmit toimivat pitkälti sen pohjalta, millaista dataa käyttäjästä on kerätty, esimerkiksi selaushistoriasta, katseluajoista, klikkauksista, tykkäyksistä, hakuhistoriasta ja sijaintitiedoista. Suurin osa tästä datasta kertyy käyttäjän huomaamatta.
Kerätyn datan pohjalta muodostuu käyttäjäprofiili, joka rakentuu käyttäjän digitaalisesta jalanjäljestä: kokoelmasta tietystä henkilöstä ja hänen toiminnastaan kerättyjä tietoja, joita yhdistellään eri lähteistä. Mainosverkostot ja sosiaalisen median suosittelujärjestelmät hyödyntävät näitä profiileja tarjotakseen jokaiselle käyttäjälle mahdollisimman osuvaa sisältöä. Suosittelualgoritmien ensisijainen tarkoitus on siis ennustaa, mikä käyttäjää kiinnostaa. Samalla väistämättä ne myös vaikuttavat siihen, millaista sisältöä käyttäjä lopulta kuluttaa ja millainen kuva maailmalle hänestä muodostuu.
⚡️ Ryhmätehtävä
Opiskelijat pohtivat ryhmissä:
- Mitä aiheita heidän feedissään on?
- Mitä se kertoo heistä?
Tämän jälkeen he päättävät yhdessä hakusanan, jota kokeilevat omalla sometilillään esim. Instagramissa tai TikTokissa. Opiskelijat vertailevat hakutuloksia: näyttääkö saman sovelluksen syöte erilaiselta eri käyttäjillä, vaikka hakusana on sama?
💬 Keskustelu
- Mitä tuloksia tuli?
- Erosivatko haut?
- Mitä hyötyä algoritmeista on?
- Voiko algoritmi radikalisoida?
- Kuka algoritmeista hyötyy?
- Miten voin monipuolistaa omaa uutisvirtaani?
9️⃣ Huijausmainokset ja bottitilit
📌 Tavoite:
- Opiskelijalla on mahdollisuus tunnistaa huijausmainokset ja bottitilit.
Alustus
Näytä esimerkki harhaanjohtavasta mainoksesta, esimerkiksi kuva Marja Hintikasta
💬 Keskustelu
Keskustelkaa siitä, millaisia huijausmainokset voivat olla. Mikä niiden tarkoitus on? Useimmiten tarkoituksena on kalastella tietoja tai viedä esim. huijassivuille tai nettikasinoihin.
Tunnusmerkkejä voivat olla:
- Epäselvä URL
- Epämääräinen teksti
- Kielivirheet
- Liian hyvä tarjous
- Erikoinen kuva
Pysähdy harkitsemaan, jos sisällössä on tällaisia tunnusmerkkejä:
- Kiire: “Vain tänään” / “Paikkoja jäljellä”
- Palkinto / Ilmainen tuote
- Nopea raha
- Auktoriteetti: “Tunnettu lääkäri” / “Tutkimus osoittaa”
⚡️ Ryhmätehtävä
Etsikää ryhmissä vähintään 3 huijauksen merkkiä alla olevista mainoslauseista. Kirjoita havaintojasi myös auki.
☐ epäilyttävä verkkosivu
☐ liian hyvä tarjous
☐ kiireellinen viesti
☐ epämääräinen tutkimus
☐ tunnettu brändi ilman virallista sivua
☐ epärealistinen lupaus
Mainos 1
🎧 AirPods Pro – 4,90 €
Amazonin varasto tyhjennetään!
Normaalihinta 279 €.
Tilaa nyt ennen kuin kampanja loppuu.
www.amazondeals-store.com
Mainos 2
💊 Tutkimus paljastaa:
Tämä luonnollinen lisäravinne voi parantaa keskittymistä 300 %.
Yli 50 000 suomalaista jo käyttää sitä.
Mainos 3
🎮 Voita PlayStation 5!
Vastaa kolmeen kysymykseen ja voita konsoli.
Sinut on valittu satunnaisesti.
Mainos 4
👟 Nike-lenkkarit 90 % alennuksella
Vain tänään!
www.nike-clearance-sale.store
💬 Keskustelu
Mitä huomioita mainoksista? Alla esimerkkejä opettajalle huomioista.
Mainos 1:
- epäilyttävä domain
- liian halpa
- kiireen tuntu
Mainos 2:
- ei lähdettä tutkimukselle
- epämääräinen väite
- suuri prosenttiluku
Mainos 3:
- “valittu satunnaisesti”
- kyselyhuijaukset yleisiä
Mainos 4:
- väärä verkkosivu
- liian suuri alennus
💬 Loppukeskustelu
- Miksi mainoksia nähdään?
- Miksi valitusten jälkeen mainoksia saattaa näkyä?
Taustalla vaikuttavia syitä:
- Raha: Mainokset tuovat alustoille rahaa.
- Sisällön määrä: Miljoonia julkaisuja päivässä. Mahdoton tarkastaa jokaista julkaisua.
- Automaattinen moderointi: Algoritmit eivät tunnista huijauksia yhtä hyvin, kuin ihminen.
🔟 Objektiivisuus ja oma ajattelu
📌 Tavoite:
- Opiskelija tunnistaa oman ajattelunsa vinoumia.
Alustus
Aloita kysymällä, voiko kukaan olla täysin objektiivinen?
Selitä ja keskustele:
- Vahvistusharha = Tarkoittaa taipumusta valikoida ja tulkita uutta tietoa niin, että se tukee henkilön aiempia näkemyksiä. Ihminen antaa suuremman arvon tiedolle, joka tukee hänen valmiita näkemyksiään.
- Tunnevaikutus = Tunteiden herättämä reaktio esim. sosiaalisessa mediassa nähdystä julkaisusta. Vaikuttaa tiedon käsittelyyn, ja voi aiheuttaa esim. vääriä tulkintoja tietoon liittyen.
- Ryhmäajattelu = Ryhmän jäsenet päätyvät ajattelemaan ryhmänä, eivätkä yksilöinä. Yksilön kriittinen pohdinta tietoon ja päätöksiin katoaa tai on vajavaista.
- Varmuusheuristiikka (eng. confidence heuristic) = Ihminen uskoo helpommin henkilöä (tai tekoälyä), joka puhuu sujuvasti ja vaikuttavasti.
⚡️ Ryhmätehtävä
Opiskelijat etsivät ryhmissä uutisen valitsemastaan aiheesta. Uutisen luettuaan heidän tehtävänään on lukea kommentteja uutiseen liittyen (somekommentit, kommenttipalstat ym.) ja pohtia vinoumia ajattelussa.
Hyvänä lisänä olisi etsiä uutinen useammasta eri paikasta (esim. sekä YLEn että Helsingin Sanomien julkaisemana) ja verrata näitä uutisia, sekä niiden saamia kommentteja. Pohtikaa myös omia ajatuksianne uutisesta
- Opiskelijat kirjoittavat huomionsa ylös ja esittelevät ne yhteisessä keskustelussa.
💬 Keskustelu
- Miten ihmisten mielipiteet näkyivät kommenteissa?
- Mitä itse ajattelitte?
- Miten itseään voisi kehittää kriittisenä lukijana?
Oivalluttavia hetkiä nuorten kanssa!
Tehtävät on tuotettu osana Faktabaarin Teen Fact-Checking Network -hanketta. Niiden tuottamista on rahoittanut European Media and Information Fund (EMIF).
Kysymykset ja lisätiedot:
Jaa eteenpäin
