Myöskään matkapuhelinten mikroaaltosäteilyllä ei ole tutkimustiedon valossa haitallisia terveysvaikutuksia.
Radiotaajuista säteilyä hyödyntävien laitteiden turvallisuus on toistuva huolenaihe netin keskustelupalstoilla. Tällaisia ovat monet arkiset laitteet, kuten älypuhelimet, WLAN-reitittimet ja Bluetooth-kuulokkeet.
Viestipalvelu X:ssä levisi tammikuussa 2026 suomalaisen käyttäjän huolestunut postaus Bluetooth-kuulokkeiden väitetystä terveysriskistä. Julkaisulla oli jutun kirjoitushetkellä yli 80 000 näyttökertaa, yli 400 tykkäystä ja 60 jakoa.
Julkaisun kirjoittaja kertoi lopettaneensa Bluetooth-kuulokkeiden käytön. “Uusimmassa tutkimuksessa näkyy niin vahva signaali, että en henkilökohtaisesti voi sitä enää sivuuttaa: mitä enemmän Bluetooth-kuulokkeita käytetään, sitä enemmän kilpirauhasnoduuleja eli kyhmyjä”, hän kirjoitti. Kirjoittaja perusteli väitettään kolmella laitteiden terveysvaikutuksia käsittelevällä tutkimuksella.
Faktabaarin selvityksen perusteella väite on virheellinen. Tutkimuksissa, joissa asiaa on tarkasteltu, ei kerrota syy-seuraussuhteista, eli siitä, onko Bluetooth-kuulokkeiden käyttäminen aiheuttanut kilpirauhaskyhmyjä. Lisäksi tutkimuksissa on merkittäviä rajoituksia, minkä vuoksi tällaisten johtopäätösten tekeminen on harhaanjohtavaa.
Faktabaari on tarkistanut väitteen sen sosiaalisessa mediassa saavuttaman näkyvyyden vuoksi. Vaikka tässä tapauksessa Bluetooth-kuulokkeiden käytöstä luopumisesta ei ole haittaa, harhaanjohtavan informaation leviäminen terveysvaikutuksista voi vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen ja heikentää luottamusta tutkittuun tietoon.
Tutkimuksissa merkittäviä puutteita
X:ssä Bluetooth-kuulokkeista huolta kantanut käyttäjä on lisännyt väitteensä tueksi kolme tutkimusta, jotka löytyvät täältä, täältä ja täältä.
Faktabaari pyysi Turun yliopistollisen keskussairaalan valtakunnallisen PET-tutkimuskeskuksen johtajaa, professori Juhani Knuutia kommentoimaan kyseisiä tutkimuksia ja Bluetooth-kuulokkeiden käytöstä aiheutuvan säteilyn yhteyttä kilpirauhaskyhmyihin. Knuuti kommentoi asiaa sähköpostitse.
Ensimmäinen tutkimus on toteutettu nettikyselynä ja sisältää Knuutin mukaan selkeän valikoitumisharhan sekä itseraportointiin liittyviä harhoja. Vastaajiksi on voinut valikoitua ihmisiä, jotka ovat erityisen huolestuneita säteilystä tai kyhmyistä ja tulkitsevat oireitaan väärin, mikä kyseenalaistaa tutkimuksen yleistettävyyden.
Toinen tutkimus arvioi matkapuhelimen käytön yhteyttä kilpirauhashormoneihin itsearviointiin perustuen. Tutkimusasetelma on poikkileikkaus, mikä tarkoittaa että tietoja on kerätty vain tiettynä ajankohtana, ei kontrolloidusti ennen ja jälkeen altistuksen mikroaaltosäteilylle. Tutkimuksen valossa ei siksi voida arvioida syy-seuraussuhteita. Lisäksi eniten kännykkää käyttäneillä oli vähemmän poikkeavat arvot kuin kohtalaisesti käyttäneillä, vaikka voisi olettaa päinvastoin.
Knuuti huomauttaa, että myös tutkimuksen tilastollisessa analyysissä on puutteita, jotka kasvattavat positiivisten löydösten riskiä. “Erikseen testattiin kahta ryhmää kerrallaan, mutta ei käytetty monen testin Bonferroni- tai Tukeyn korjausta”, Knuuti kirjoittaa.
Kolmas, sekin matkapuhelimia tarkasteleva tutkimus, on tehty rotilla, joten sen merkitys ihmisille on rajallinen.
Yhteenvetona Knuuti toteaa, että tutkimukset sisältävät merkittäviä puutteita sekä toteutuksessa että tilastollisessa analyysissa. Hän huomauttaa myös, että vain yksi tutkimuksista keskittyy Bluetooth-laitteiden säteilyyn.
'’Oikeastaan vain ensimmäinen on Bluetooth-tutkimus, kaksi muuta kännykkätutkimuksia. Tuossa ainoassa Bluetooth-tutkimuksessa on pahoja rajoitteita, ja sen näyttö on käytännössä nolla’’, Knuuti toteaa.
Ei näyttöä terveyshaitoista
Faktabaari pyysi myös Säteilyturvakeskuksen (STUK) asiantuntijoita arvioimaan X-julkaisun tueksi esitettyjä tutkimuksia ja väitettä Bluetooth-kuulokkeiden käytöstä aiheutuvan säteilyn mahdollisista terveyshaitoista. Myös STUKilta asiaa kommentoitiin sähköpostitse.
STUKin tutkimusprofessori ja säteilyepidemiologian asiantuntija Anssi Auvinen toteaa kolmella tutkimuksella olevan vähän yhteistä keskenään. Hänkin mainitsee, että kaksi ensimmäistä ovat poikkileikkaustutkimuksia, joilla on lähtökohtaisesti vähäinen painoarvo.
Auvinen pitää mahdollisena, että tutkimukset on valikoitu sen perusteella, että niissä raportoidaan jonkinlainen positiivinen tulos. Systemaattisemmalla haulla voitaisiin päätyä hyvinkin erilaisiin tuloksiin. Näin ollen tutkimuksista ei voida vetää luotettavia johtopäätöksiä.
Aihe ei ole ollut esillä WHO:n ionisoimattoman sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksia arvioivassa asiantuntijaryhmässä, johon Auvinen kuuluu.
Myöskään STUKin erikoistutkija Sami Kännälä ei pidä tutkimuksia vakuuttavina. Hänen mukaansa sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista on julkaistu paljon vaihtelevan laatuisia yksittäisiä tutkimuksia, joiden perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Näiden sijaan kannattaisikin tarkastella riippumattomien asiantuntijajärjestöjen tekemiä laajoja katsauksia, joissa on huomioitu vain laadulliset kriteerit täyttävät tutkimukset.
Terveyteen ja muun muassa ympäristöriskeihin erikoistuneen tieteellisen SCHEER-komitean sekä ei-ionisoivaan säteilyyn erikoistuneen ICNIRP-komitean raporttien mukaan Suomessa ja useimmissa EU-maissa käytössä olevat raja-arvot suojaavat kaikilta sähkömagneettisten kenttien tunnetuilta terveyshaitoilta, joita ilmenee vasta selvästi korkeammilla altistustasoilla.
Huolta Bluetooth-kuulokkeiden terveysvaikutuksista Kännälä ei pidä aiheellisena.
'’Bluetooth-kuulokkeen aiheuttama altistus on muutaman milliwatin luokkaa ja on korvan lähelläkin selvästi raja-arvoja pienempää. Vaikutus heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa ja kilpirauhasen kohdalla altistus on käytännössä mitätön. Ei ole odotettavissa, että näin heikko altistus aiheuttaa terveyshaittoja kilpirauhasessa tai muuallakaan kehossa’’, Kännälä sanoo.
STUKille on tullut joitain kyselyitä Bluetooth-laitteisiin liittyen, mutta laajempaa ilmiötä Kännälä ei tunnista:
'’Radiotaajuisia kenttiä koskevat huolet ovat viime vuosina keskittyneet tukiasemiin, kun ne aiemmin liittyivät useammin matkapuhelimiin. Voisi todeta, että Suomessa huoli on melko vähäistä’’, Kännälä arvioi.
Aihe nousee kuitenkin ajoittain esiin sosiaalisessa mediassa, ja esimerkiksi X:ssä ja Tiktokissa sitä käsitteleviä postauksia on katsottu parhaimmillaan useita miljoonia kertoja. Suomessa esiintyvistä radiotaajuisten laitteiden terveysvaikutuksiin liittyvistä väitteistä on kirjoitettu aiemmin myös Suomen Kuvalehdessä. Sosiaalisessa mediassa levinneitä väitteitä on käsitellyt pari vuotta sitten myös Ilta-Sanomat.
STUKin sivuilla radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksista on kirjoitettu kansainvälisten tiedekomiteoiden ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kirjallisuuskatsausten perusteella seuraavasti: “Johtopäätökset ovat tiivistettävissä siihen, että nykyiset raja-arvot alittavalla altistuksella ei ole todennettuja haitallisia terveysvaikutuksia.”
Säteily jaetaan yleisesti ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. Ionisoivaa säteilyä ovat esimerkiksi röntgensäteily ja radioaktiivisten aineiden säteily, jotka voivat aiheuttaa solumuutoksia. Ionisoimatonta säteilyä ovat esimerkiksi infrapuna- ja mikroaaltosäteily. Radiotaajuiset kentät ovat ionisoimatonta säteilyä. Sen lähteitä ovat muun muassa matkapuhelimet sekä Bluetooth-laitteet. Ionisoimaton säteily ei läpäise kehoa samalla tavalla kuin ionisoiva säteily.
Radioaallot vain lämmittävät kudoksia
Radiolaitteiden aiheuttamaa altistusta mitataan SAR-arvolla, joka kuvaa kudoksiin imeytyvän säteilyn tehoa. Suomessa suurin sallittu SAR-arvo on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1045/2018 mukaan 2 W/kg, mikä on selvästi alle tason, jolla on todettu terveyshaittoja.
Ainoa tieteellisesti todennettu radioaaltojen vaikutus ihmiseen on kudosten lämpeneminen, mutta matkapuhelinten aiheuttamasta lämpenemisestä ei ole terveydellistä haittaa. Sama pätee Bluetooth-laitteisiin normaaleissa käyttöolosuhteissa. Tutkimusten mukaan Bluetooth-kuulokkeiden aiheuttama altistus on selvästi turvallisuusrajojen alapuolella ja huomattavasti esimerkiksi matkapuhelimia heikompaa.
Myös ionisoimaton säteily voi erittäin suuressa altistuksessa olla haitallista aiheuttamalla merkittävää kudosten lämpenemistä. Tähän vaikuttavat muun muassa säteilyn tyyppi, voimakkuus, altistusaika sekä henkilön herkkyys. Esimerkiksi liiallinen auringon ultraviolettisäteilylle altistuminen voi vahingoittaa ihoa ja lisätä syöpäriskiä.
Tämänhetkisen tutkimustiedon ja asiantuntijalausuntojen perusteella ei ole näyttöä siitä, että Bluetooth-kuulokkeiden käyttö olisi terveydellinen riski tai vahingollista kilpirauhaselle. X:ssä julkaistun väitteen tueksi esitetyistä tutkimuksista kaikki sisältävät merkittäviä puutteita, minkä lisäksi kaksi niistä ei edes käsittele Bluetooth-säteilyä.
Faktantarkistuksia Bluetooth-kuulokkeiden terveyshaittoihin liittyvistä väitteistä ovat tehneet myös mm. Snopes ja Reuters. Niissä on päädytty vastaavanlaisiin tuloksiin.
Kuva: iStock
Jaa eteenpäin
