Yle kysyi puolueiden puheenjohtajilta yhteistentissä 14.3.2019, mihin ihmisten on oltava valmiita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yksi keskustelun teemoista oli ruoka. Useat puheenjohtajista esittivät väitteitä lihansyönnin vaikutuksista ilmastoon. Tarkistimme väitteet yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja annoimme niille totuusarvot.
Tuomiot väitteiden totuudellisuudesta on annettu ensisijaisesti ilmastonäkökulmasta. Väitteet tarkistetaan aina siinä kontekstissa, jossa ne on esitetty. Tentissä kysyttiin nimenomaan kuluttajien valintojen vaikutuksesta ilmastomuutoksen torjuntaan ja ovatko puolueet valmiita tekemään asialle jotakin. Jutun loppupuolella asiaa käsitellään myös hieman laajemmasta näkökulmasta ja perehdytään tarkemmin niihin seikkoihin, joita asiantuntijat nostivat esille.
Antti Rinne väitti kohdassa 01.00.42:”Kotimainen liha on ilmastoteko.”
Väite ei pidä paikkaansa. Liha ja maitotuotteet aiheuttavat noin puolet ruokavaliomme päästöistä. Kasviperäiset tuotteet aiheuttavat vähemmän päästöjä kuin liha.
Tutkimuksissa on myös jäänyt näyttämättä, onko suomalaisen ja ulkomaisen lihan välillä merkittävää eroa nimenomaan ilmaston kannalta.
Suomalaisen lihan myönteiset vaikutukset suhteessa ulkomaiseen lihaan liittyvät muihin vastuullisuuden näkökulmiin, kuten vesivarojen niukkuuteen tai eläinten hyvinvointiin.
Sari Essayah väitti kohdassa 01.00.46:”Kotimainen liha on ilmastoteko verrattuna brasilialaiseen banaaniin.”
Väite ei pidä paikkaansa. Liha aiheuttaa enemmän päästöjä kuin banaani, riippumatta siitä missä ne on tuotettu. Ruoan kuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat vain muutama prosenttia tuotteen päästöistä, koska laivarahtina voidaan kuljettaa niin suuria määriä ruokaa kerralla.
Ei ole myöskään mielekästä verrata toisiinsa lihaa ja banaania, joilla on aivan erilainen rooli ruokavaliossa. Lihaa tulisi verrata ensisijaisesti toisiin proteiinin lähteisiin, kuten maitotuotteisiin tai palkokasveihin.
Jussi Halla-Aho väitti kohdassa 01.02.25:”Suomalainen liha on ekologisempaa ja eettisempää ruokaa kuin riisi, joka kuskataan toisesta maailmankolkasta.”
Väite ei pidä paikkaansa ilmaston näkökulmasta. Riisin tuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin lihantuotanto kiloa kohti. Riisinviljely aiheuttaa kuitenkin metaanipäästöjä, eikä se ole kasvikunnan tuotteista ilmastoystävällisimmästä päästä. Ruoan tuonnista aiheutuvat päästöt taas ovat vain muutama prosentti ruoan aiheuttamista päästöistä. Ruoan ilmastovaikutus syntyy ensisijaisesti sen tuotannosta.
Eettisyys ja muut ekologiset seikat ovat vaikeammin arvioitavia. Tuotannon eettisyys ei ole fakta, joka voitaisiin tarkistaa. Kyse on siitä, mitä ihmiset pitävät eettisenä. Onko eettisempää kasvattaa eläimiä ruoaksi vai syödä kasviksia? Onko eettisempää tuottaa ruoka lähellä vai kaukana ja miksi?
Lihan ja riisin vertailu on jo mielekkäämpää kuin lihan vertaaminen banaaniin, koska täysjyväviljat ovat tärkeä proteiinin lähde. Riisissä proteiinia ei ole kuitenkaan runsaasti, kuten viljoissa, joten sillä ei voi korvata lihaa ruokavaliossa. Kasvisruokavaliossa viljatuotteet tulee yhdistää palkokasveihin tärkeiden aminohappojen saamiseksi.
Juha Sipilä kohdassa 01.13.05:”Suomalainen liha on tuotettu laadukkaasti ja ekologisesti.”
Väite ei pidä ilmaston kannalta paikkaansa. Lihantuotanto on merkittävä päästöjen lähde ruokavaliossa.
Kun väitettä tarkastellaan laajemmassa kontekstissa, siinä on perää. Suomessa karjatalous pitää yllä luonnon monimuotoisuutta, eikä meillä ole vedestä pulaa. Lisäksi Suomessa eläimille annetaan vähemmän lääkkeitä kuin monissa muissa maissa. Se kertoo eläinten paremmasta hyvinvoinnista.
Suomalaisessa lihantuotannossa on kiinnitetty monia muita maita paremmin huomiota ravinnepäästöihin. Meillä on vieressä Itämeri, joka on pakottanut ottamaan ravinnevalumat paremmin huomioon.
Anna-Maja Henriksson kohdassa 01.15.03:”On parempi syödä suomalaista kuin argentiinalaista lihaa tai uusiseelantilaista lihaa.”
Väitettä ei voi tarkistaa. Tuotannon päästöissä ei ole havaittu tieteellisesti eroja sen välillä, missä liha on tuotettu. Se tiedetään, että Etelä-Amerikan maissa päästöjä voi syntyä jopa vähemmän tehokkaan tuotannon ansiosta.
Lihantuotantoon liittyy kuitenkin muita merkittäviä ympäristöongelmia. Etenkin Brasiliassa on raivattu sademetsää laidunmaiden ja rehuviljelmien tieltä. Argentiinassa ja Uudessa-Seelannissa on laidunmaita enemmän, eivätkä ne aiheuta niin suuria muutoksia maankäytössä.
Ruoantuotannon vaikutukset ilmastolle tunnetaan melko hyvin
On tieteellinen tosiasia, että lihantuotanto aiheuttaa merkittävästi enemmän päästöjä kuin kasvivoittoinen ruokavalio. On arvioitu, että vegaanisella ruokavaliolla ruoan ilmastokuormitus voidaan puolittaa. Jo pelkästään lisäämällä täysjyväviljojen, palkokasvien, marjojen ja juuresten osuutta ruokavaliossa ruoan päästöjä voidaan leikata 20 – 30 prosenttia.
Tutkimus tarkentaa ruoan ilmastovaikutuksesta saatuja tietoja jatkuvasti. Vaikka yksittäisten tutkimusten välillä on eroja, tutkimusta on kertynyt riittävästi, että eri elintarvikkeiden päästöjen suuruusluokka tunnetaan hyvin. Luonnonvarakeskus (Luke) on kerännyt eri tuotteet ruokakolmioon, josta yksittäisten elintarvikkeiden päästöjä voidaan tarkastella.
Esimerkiksi naudanliha tuottaa päästöjä 20–50 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia kiloa lihaa kohti. Broilerista koituu päästöjä 3–7 kiloa ja sianlihasta 5–9 kiloa. Kasviperäisten proteiininlähteiden, kuten papujen ja linssien, ilmastokuormitus on merkittävästi pienempi, 0,7–2 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia.
Yleensä hiilihydraatin lähteiksi mielletyt viljat ovat tärkeä proteiinin lähde nekin, kunhan ne syödään täysjyvänä. Riisi aiheuttaa päästöjä 1–2 kiloa ja leipä 0,6–2,5 kiloa tuotekiloa kohti.
Lihatuotteiden korvaaminen täysjyväviljan ja palkokasvien yhdistelmällä vähentää siis päästöjä lautasella. Sen sijaan ruoan tuonti ei nosta merkittävästi ruoan aiheuttamia päästöjä. Suurten rahtikokojen vuoksi kuljetuksesta aiheutuneet päästöt jäävät muutamaan prosenttiin. Suurempi merkitys on sillä, miten itse menemme kauppaan ruokaostoksille, autolla, julkisilla vai kävellen.