Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä koskevassa julkisessa keskustelussa faktat ovat jääneet taka-alalle.
Keskustelu rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on lähtenyt laukalle niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin somekeskusteluissa, mutta osittain myös median otsikoissa ja uutisissa.
Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla kantansa lakiehdotukseen, jolla vähennettäisiin rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisättäisiin peruskorjauksia.
Julkisessa keskustelussa puhutaan nyt EU:n pakkoremonteista ja pakkokorjaamisista. Poliitikot eri somekanavilla väittävät muun muassa, että Euroopan parlamentti nyt ”pakottaa” suomalaiset kymmenien tuhansien eurojen remontteihin tai jopa “hävittämään omaisuutensa”, jos ei tottele EU:ta.
Keskusteluissa tunteet käyvät kuumina ja tosiasiat ovat tuntuneet jääneen taka-alalle, joten tässä Faktabaarilta apua faktapohjaisemman julkisen keskustelun tueksi:
1. Mihin tämä liittyy?
Nyt keskusteltu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta, johon myös Suomi on sitoutunut. Se kuuluu komission suureen ilmastopakettiin, 55-valmiuspakettiin, joka viittaa EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan komission mukaan rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia. Päästöjä halutaan pienentää, joten myös rakennuskantaan tarvitaan muutoksia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pyrkimyksenä onkin se, että rakennukset olisivat energiatehokkaampia ja vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. EU-komission vaikutusten arvioinnin mukaan peräti 75 prosenttia koko rakennuskannasta on energiatehotonta ja vain yksi prosentti rakennuksista peruskorjataan vuosittain.
2. Miten päätöksenteko EU:ssa toimii?
EU:ssa päätöksentekoon osallistuu kolme keskeistä toimielintä: komissio, parlamentti ja neuvosto. Lainsäädännön osalta komissio tekee aloitteet, joiden lopullisesta sisällöstä kansalaisia edustava parlamentti ja jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto päättävät yhdessä.
Neuvosto on jo oman kantansa rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä päättänyt, ja tiistain äänestyksessä oli kyse parlamentin kannasta. Parlamentti siis tiistaina hyväksyi kantansa Euroopan komission aiemmin tekemään lakiesitykseen. Se otti komission esitystä tiukemman kannan, joka poikkeaa myös jäsenmaiden kannasta.
Seuraavaksi komission lakiesityksestä käydään niin sanotut trilogineuvottelut, joissa parlamentti ja jäsenmaat sovittavat kantojaan yhteen. Neuvostoa näissä neuvotteluissa edustaa puheenjohtajamaan hallitus, joka on kesäkuun loppuun saakka Ruotsi. Ehdotuksen sisältö muuttuu vielä hyvin todennäköisesti. Neuvosto on jo tuonut esille monia lievennyksiä ehdotukseen. Suomikin on vastustanut komission mallia, joka on pohjana näille neuvotteluille.
Toistaiseksi mitään ei olla siis päätetty, vaikka esimerkiksi Iltalehti uutisoi virheellisesti 14.3.2023, että EU olisi ”äänestänyt läpi esityksen”. Toisessa saman päivän uutisessa Iltalehti uutisoi ”EU:n jysäyttämästä pakkoremonttipommista” ja kertoi, että Euroopan parlamentti on ”hyväksynyt direktiivin asuntojen energiatehokkuudesta”. Myös esimerkiksi Suomenmaa väitti otsikossaan virheellisesti 16.3., että EU olisi ”säätänyt pakkoremontit”. Demokraatti puolestaan uutisoi, että ”kiistelty rakennuksia koskeva direktiivi meni läpi”.
Sovun direktiivistä on arvioitu syntyvän tämän vuoden aikana. Kun neuvottelut on käyty ja sopuun päästy, uusi lainsäädäntö julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan.
Asiasta kiinnostuneille Eurooppatiedotus.fi-sivustolta löytyy selkeä selitys EU-lakien syntymisestä.
3. No mikä on direktiivi?
EU-direktiivi on EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu lainsäädäntöohje, eli hallitusten ja EU-parlamentin yhdessä sopima ohje kullekin kansalliselle parlamentille siitä, millainen laki maassa pitäisi säätää. Muoto ja keinot jäävät kansallisesti päätettäväksi.
4. Mitä rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä oikeastaan lukee?
Asian pihvi esitettiin yllä: Mitään päätöstä ei ole vielä tehty, joten väitteet siitä, että parlamentti tai EU pakottaisi kansalaiset kalliisiin remontteihin tai hävittämään omaisuutensa, eivät pidä paikkaansa. Siispä jäitä hattuun!
Komissio ehdottaa, että vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten ja vuodesta 2027 kaikkien uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä. Jo pitkään talot on pitänyt rakentaa lähes nollapäästöisinä, A tai B -energialuokkaan kuuluvina. Direktiivin tavoite on asteittain luopua fossiilisista polttoaineista lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Eli ne halutaan korvata järjestelmillä, joilla ei ole suoria kasvihuonepäästöjä – esimerkiksi lämpöpumpuilla. Komission ehdotuksessa päästöttömällä rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka energiatehokkuus on erittäin korkea ja tarvittava alhainen energiamäärä katetaan uusiutuvalla energialla (A).
Sitten “pakkoremontteihin”, joita julkisuudessa on puitu:
“Peruskorjausten osalta ehdotetaan - - että energiatehokkuudeltaan heikoin 15 prosenttia kunkin jäsenvaltion rakennuskannasta parannetaan energiatehokkuustodistuksen luokasta G vähintään luokkaan F. Tämä parannus on toteutettava muissa kuin asuinrakennuksissa vuoteen 2027 mennessä ja asuinrakennuksissa vuoteen 2030 mennessä”, komissio ehdottaa. Kolme vuotta myöhemmin parannettaisiin luokkaan E. Energialuokat ovat A, B, C, D, E, F ja G, joista G on huonoin. Ehdotuksessa energiatehokuusluokkia skaalattaisiin uudelleen “vastaamaan yhteistä visiota päästöttömästä rakennuskannasta”.
Tämä on herättänyt närää. Suomessa hallitus suhtautuu kriittisesti siihen, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustasosta ja korjausaikataulusta säädettäisiin EU-tasolla.
Jos tällaiset “pakkoremontit” tulisivat, komission ehdotuksessa todetaan, että jäsenvaltioiden pitäisi tukea energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten noudattamista muun muassa rahoitustuella ja teknisellä avulla. Suunnitteilla on rahoitusmekanismeja, joilla erityisesti heikossa asemassa olevia ja keskituloisia kotitalouksia tuettaisiin rakennusten perusparannuksissa. Suomessa tukea on myönnetty jo vuodesta 2020 asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen on jo saatavissa tukea.
Komission ehdotuksessa sanotaan, että jäsenvaltiot voivat vapauttaa useita rakennusluokkia remonttivelvoitteesta – esimerkiksi kesämökit ja alle 50 neliömetrin yksittäiset rakennukset. Ehdotus jättää muutenkin paljon liikkumavaraa jäsenvaltioille suunnitella päästötöntä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä.
Kuten ylempänä kerrottiin, parlamentti otti komissiota tiukemman kannan asiaan. Se ehdotti, että asuinrakennusten tulee saavuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä. Julkisuudesta on arvioitu, että jos parlamentin kanta toteutuisi sellaisenaan, kymmenen vuoden kuluessa 570 000 omakotitaloa pitäisi Suomessa korjata täyttämään vaatimukset. Faktabaari ei kyennyt perjantaina varmistamaan, mistä luku on laskettu.
Kolmikantaneuvottelut alkavat vasta nyt, eikä direktiivin toteutumisen lopullisesta muodosta kukaan osaa sanoa vielä mitään.
Kuva: Kuvakaappauksia rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä koskevista uutisotsikoista.
Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.
Jaa eteenpäin
