Toisin kuin julkisessa keskustelussa on väitetty, alennetun arvonlisäverokannan käyttöönotto liikenteen polttonesteille ei ole mahdollista edes poikkeusluvalla.
Liikennepolttoaineiden verotuksen alentaminen on ollut kuuma poliittinen keskustelunaihe taloudellisen tilanteen kiristyessä. Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) esitti kirjallisessa kysymyksessään eduskunnan puhemiehelle kesäkuussa väitteen, jonka mukaan ”liikenteen polttonesteille ei saa EU:n arvonlisäverodirektiivin takia soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa ilman komission poikkeuslupaa”.
Aittakummun väitteen alkuosa pitää paikkansa, mutta alennetun arvonlisäveron käyttöönotto liikenteen polttonesteille ei ole mahdollista edes poikkeusluvalla muuten kuin siinä tapauksessa, että Suomen koko yleistä arvonlisäverokantaa alennettaisiin. Samaan kirjalliseen kysymykseen sisältyy lisäksi virheellisiä näkökulmia liikennepolttoaineiden verotuksesta muissa EU-maissa.
EU:n jäsenmaissa tavaroiden ja palveluiden myynnissä sovelletaan yleistä sekä alennettua arvonlisäverokantaa. Yleisen verokannan jokainen maa saa määritellä itse, kunhan se on vähintään 15 prosenttia. Lisäksi jäsenvaltiot voivat soveltaa yhtä tai kahta alennettua verokantaa, joiden on oltava vähintään 5 prosenttia. Tavarat ja palvelut, joihin alennettua verokantaa voi soveltaa, on lueteltu EU:n arvonlisäverodirektiivin liitteessä III.
Liikennepolttoaineet eivät sisälly liitteeseen III, joten direktiivin perusteella alennettua verokantaa ei voi soveltaa esimerkiksi bensiiniin. Ne kuuluvat yleisen arvonlisäverokannan piiriin, joka on Suomessa 24 prosenttia. Jos siis esimerkiksi bensiinin arvonlisäveroa haluttaisiin Suomessa laskea, pitäisi laskea koko yleistä arvonlisäverokantaa.
Direktiiviuudistuksen yhteydessä tehdyn lisäyksen mukaan jäsenvaltiot saisivat kuitenkin soveltaa vähintään 12 prosentin verokantaa myös liitteen ulkopuolisiin hyödykkeisiin samoilla ehdoilla kuin verokantapoikkeuksen saaneet valtiot 1.1.2021. Liikenteen polttoaineet eivät kuitenkaan ole kuuluneet näihin hyödykkeisiin. Euroopan komissio on viimeksi 23.4.2022 päivätyssä kirjeessään todennut, että moottoriajoneuvojen polttoaineet eivät voi hyötyä alennetuista arvonlisäverokannoista.
Aittakumpu väitti kirjallisessa kysymyksessään, että eräät EU-maat ovat hakeneet lupaa liikennepolttoaineiden arvonlisäveron alentamiseen tai jo alentaneet sitä:
”Ainakin viisi EU-maata, Puola, Viro, Portugali, Luxemburg ja Romania, ovat hakeneet Euroopan komissiolta lupaa liikennepolttoaineiden arvonlisäveron alentamiseen. Esimerkiksi Portugali aikoo laskea bensiinin arvonlisäveroa 23 prosentista 10 prosenttiin, Viro on laskenut bensiinin arvonlisäveroa 9 prosentista 5 prosenttiin ja Romania valmistelee bensiinin arvonlisäveron alentamista 19 prosentista 5 prosenttiin.”
Näille väitteille ei löydy perusteita. Euroopan komissio vahvistaa, että moottoripolttoaineisiin ei voida soveltaa alennettuja arvonlisäverokantoja. Edellä mainitut prosentit eivät olisi edes mahdollisia voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Virossa bensiinin arvonlisävero on 20 prosenttia.
On mahdollista, että keskustelussa on sekoitettu liikennepolttoaineiden arvonlisävero ja valmistevero, jota koskevat eri säännöt.
Liikennepolttoaineiden kokonaisvero koostuu valmisteverosta, eli polttoaineverosta – johon Suomessa sisältyy myös kansallisesti määritelty huoltovarmuusmaksu – sekä arvonlisäverosta. Valmisteveroa voi jokainen jäsenmaa halutessaan laskea, mutta sen on oltava moottoribensiinistä vähintään 35,90 senttiä litralta. Suomessa moottoribensiinin valmistevero on tällä hetkellä 75,96 senttiä litralta.
Esimerkiksi Ruotsi ja Portugali ovat esittäneet energiaverodirektiivin 19 artiklan mukaisen pyynnön asettaa valmistevero alle minimin. Komissio arvioi parhaillaan pyyntöjä. Arvioinnin jälkeen komissio joko ehdottaa, että EU:n neuvosto antaisi maille luvan alentaa veroa tai vaihtoehtoisesti perustelee neuvostolle, miksi se ei kannata toimenpidettä. Kaikkien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ehdotukset neuvostossa yksimielisesti.
Tarkistusta kommentoineet asiantuntijat:
Erikoisasiantuntija Pauliina Pitkänen, valtiovarainministeriö
Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö
Neuvotteleva virkamies Risto Sakki, valtiovarainministeriö
Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP
Jaa eteenpäin
