Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että paikan päällä olevilla toimittajilla olisi lähes yhtä hyvät edellytykset arvioida tapahtumien osanottajamääriä kuin poliisillakin. Media ei silti juuri koskaan esitä omaa arviotaan osallistujamäärästä.
Islamia vastustava brittiläinen aktivisti Tommy Robinson kutsui toukokuun 2026 puolivälissä Lontooseen koolle mielenosoituksen, johon kokoontui Lontoon poliisin arvion mukaan noin 60 000 ihmistä. Mielenosoituksesta syntyi sosiaalisessa mediassa runsaasti keskustelua, ja monissa viesteissä kiersi väite siitä, että protestoijia olisi ollut paljon enemmän kuin kymmeniätuhansia - peräti miljoonia. Osa tapahtumaan liitetyistä kuvista oli selkeästi tekoälyllä tehtyjä.
Nimimerkki The British Patriot jakoi X:ssä kuvamateriaalia toukokuun mielenosoituksesta. Saatetekstissä tili väitti virheellisesti, että mielenosoittajia olisi ollut “miljoonia”.
Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas ja entinen varavaltuutettu Mikko Paunio jakoi mielenosoituksesta X:ssä useampia päivityksiä, joissa hän arveli mielenosoittajia olleen “miljoonia” ja “2 miljoonaa”. Kahdessa päivityksessä Paunio viittasi vanhaan kuvamateriaaliin viime syyskuulta.
Mielenosoituksesta jaettiin myös sekä tosissaan että ironisesti tekoälykuvia. Yllä olevassa satiirisessa päivityksessä arvioitiin, että osallistujia oli 5 miljoonaa. Kuva on tekoälyllä tehty.
Muun muassa Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä on levitetty myös yllä olevaa kuvaa, joka ei liity toukokuun mielenosoitukseen. Se on julkaistu verkossa jo kuukausia aiemmin, ja Googlen Gemini-työkalu kertoo, että kuvasta löytyy tekoälystä kertova Googlen SynthID-vesileima.
Murha.info-keskustelupalstalla on niin ikään keskusteltu Lontoon mielenosoituksista. Nimimerkki arvioi mielenosoittajia olleen kuvista päätellen lähes miljoona. Postaukseen oli jaettu äärioikeistolaiseen British National Party -puolueeseen kuuluvan Harry Jacksonin julkaisema Facebook-video. Siitä otettu ruutukaappaus näkyy alla.
“Valtamediaa” ja Suomessa etenkin Yleä on syytetty eri sosiaalisen median kanavilla ja keskustelupalstoilla mielenosoittajien määrän vääristelystä. Moni suomalainenkin käyttäjä on päätellyt, että paikalla olisi ollut kuvien perusteella peräti miljoona ihmistä.
Viime vuoden syyskuussa Robinsonin koolle kutsumaan vastaavaan mielenosoitukseen osallistui Lontoon poliisin arvion mukaan noin 100 000 - 150 000 ihmistä. Myös tuolloin sosiaaliseen mediaan tulvi viestejä, joissa väitettiin, että mielenosoitukseen olisi todellisuudessa osallistunut miljoona tai peräti kolme miljoonaa ihmistä. Tällöinkin median väitettiin valehtelevan mielenosoittajien määrästä.
Suomessa tällaisia väitteitä on esitetty muun muassa X:ssä, Facebookissa, Instagramissa, Threadsissa, keskustelupalstoilla, kuten Ylilaudalla ja Murha.infossa sekä journalistisen median uutisten kommenttikentissä somekanavilla.
Muutamilla faktantarkistustaidoilla kuka tahansa voi kuitenkin päätyä samankaltaiseen arvioon Lontoon mielenosoittajien määrästä kuin poliisi on arvioinut ja media uutisoinut. Tässä artikkelissa näytämme, miten mielenosoittajien määrää voi itse arvioida tapahtumista otettujen videoiden ja kuvien pohjalta.
Miten väkijoukkojen kokoa voidaan arvioida?
Yleisimmät väkijoukkojen arviointitavat perustuvat usein niin sanottuun Jacobsin menetelmään, jonka kehitti yhdysvaltalainen journalismin professori Herbert Jacobs 1960-luvulla Berkeleyn yliopistossa. Sen periaate on arvioida ensin joukon kattaman alueen pinta-ala ja sen jälkeen ihmistiheys neliömetriä kohden, minkä perusteella voidaan muodostaa arvio koko joukon koosta.
Tiheyden arvioiminen on kuitenkin käytännössä haastavaa kokeneillekin arvioijille. Lisäksi väkijoukot eivät yleensä jakaudu alueelle tasaisesti, vaan tiheys voi vaihdella merkittävästi eri kohdissa joukkoa. Osa alueista voi myös jäädä kokonaan kuvamateriaalin ulkopuolelle. Arviointia vaikeuttaa sekin, että ihmisten kyky hahmottaa suuria ihmisjoukkoja ja niihin liittyviä lukumääriä on rajallinen.
Luotettavin lähtökohta on ylhäältä kuvattu materiaali, joka mahdollistaa sekä alueen reunojen hahmottamisen että tiheyden arvioinnin. Vinosta kulmasta otetut kuvat voivat olla harhaanjohtavia, sillä loiva kuvakulma voi antaa joukosta tiheämmän vaikutelman.
Nykyisin väkijoukkojen arvioinnissa hyödynnetään usein muun muassa drooni- ja helikopterikuvaa, valvontakameramateriaalia, GPS-pohjaisia karttatyökaluja, matkapuhelinmastojen dataa sekä syväoppimista hyödyntäviä kuva-analyysiohjelmistoja, jotka voivat laskea kuvassa näkyvien ihmisten määrää, jos käytettävissä on riittävän selkeä kuvakulma ja esteetön näkymä.
Väkijoukkojen koon arviointi on lopulta aina arviointia, ei tarkkaa laskentaa. Tarkan arvion muodostaminen voi usein olla miltei mahdotonta, minkä vuoksi lopputulos ilmaistaan mieluiten vaihteluvälinä, ei yhtenä lukuna. Menetelmän valinta, käytettävissä oleva kuvamateriaali ja tulkinnat vaikuttavat kaikki lopputulokseen. Tämä avaa myös tilan poliittiselle liioittelulle tai vähättelylle.
Tehtävän helpottamiseksi on kehitetty avoimiin lähteisiin pohjautuvia työkaluja, joita voidaan hyödyntää arvion muodostamisessa. Ne toimivat suuntaa antavina työkaluina, mutta eivät yksin riitä, vaan edellyttävät kontekstualisointia ja analyysia kokonaiskuvan määrittämiseksi.
Karttaohjelmat paikantamisen tukena
Jos kuvassa tai videolla oleva paikka ei ole tiedossa, ensimmäinen askel on usein paikantaa kuvassa tai videolla näkyvän väkijoukon sijainti. Erilaiset karttaohjelmat, kuten Google Earth ovat hyödyllisiä alueen määrittämisessä tilanteissa, joissa kuvissa tai videoilla esiintyy suuria ihmisjoukkoja. Sen avulla voidaan arvioida etäisyyksiä ja sitä, kuinka suuri määrä ihmisiä tietylle alueelle voi realistisesti mahtua. Tarkemman arvion muodostaminen edellyttää geopaikannuksen yhdistämistä kuva- tai videomateriaaliin sekä muihin analyysityökaluihin.
Syyskuun 2025 Lontoon mielenosoituksesta X:ssä jaetun videon tiedetään sijoittuvan Lontooseen. Google Earthin avulla videon tarkempi sijainti voidaan paikantaa Stamford Streetille, BFI IMAX -elokuvateatterin läheisyyteen, josta videolla näkyvä reitti ulottuu kadun toisessa päässä sijaitsevalle Invicta Plazalle.
Vasemmalla ruutukaappaus X:ssä jaetulta videolta. Oikealla sijainti Google Earthissa.
MapChecking
MapChecking on väkijoukkojen arviointiin kehitetty työkalu, jonka avulla voi arvioida, kuinka suuri ihmisjoukko tietylle maantieteelliselle alueelle enimmillään mahtuisi annetun tiheyden perusteella.
Se toimii yksinkertaisella periaatteella: Kartalta rajataan alue, jolla ihmisjoukon arvioidaan sijaitsevan, minkä jälkeen määritetään väkijoukon arvioitu tiheys. Tiheysasteikko vaihtelee väljähköstä ihmisjoukosta erittäin tiiviiseen massaan, jossa ihmiset ovat käytännössä kiinni toisissaan. Näiden tietojen perusteella työkalu laskee arvion siitä, kuinka monta ihmistä kyseiselle alueelle voisi mahtua.
Käytännössä analyysi alkaa kuva- tai videomateriaalin tarkastelulla, jonka perusteella pyritään määrittämään mahdollisimman tarkasti alue, jolla ihmisjoukko sijaitsee. Kuvamateriaalia tarkastellaan usein useista eri kulmista, jotta esimerkiksi rakennusten, puiden tai muiden esteiden aiheuttamat katvealueet eivät vääristä arviota.
Kun alue on rajattu, arvioidaan ihmisjoukon tiheys määrittämällä, kuinka monta ihmistä mahtuu yhdelle neliömetrille. Tätä on yksinkertaistettu tarjoamalla valmiita tiheysvaihtoehtoja sekä havainnollistavia 3D-esimerkkejä siitä, miltä eri tiheydet näyttävät käytännössä.
Työkalu ei kuitenkaan anna tarkkaa ihmismäärää, vaan pikemminkin realistisen haarukan tai enimmäiskapasiteetin. Tämä tekee siitä hyödyllisen erityisesti tilanteissa, joissa halutaan arvioida, ovatko väitteet osallistujamääristä selvästi liioiteltuja tai vähäteltyjä.
Lontoon mielenosoituksen väkijoukkoa voidaan tarkastella sitä esittävän videon perusteella seuraavasti:
1. Paikannetaan väkijoukon tarkka sijainti. Tässä tapauksessa tiedämme sijainnin olevan Stamford Street.
2. Määritetään kartalta alue, jolla ihmisiä kuvassa tai videolla esiintyy, ja piirretään kartalle väkijoukon reunoja myötäilevä kuvio.
3. Kun kuvio on piirretty kartalle, määritetään joukon tiheys. Se ilmoitetaan henkilömäärällä neliömetriä kohden nollasta viiteen.
Tiedot syöttämällä saadaan arvio alueen pinta-alasta ja siitä, millainen joukko ihmisiä alueelle ylipäätään voisi mahtua. Käytämme tässä esimerkissä Jacobsin menetelmän mukaista arviota erittäin tiiviistä väkijoukosta, joka on noin neljä ihmistä neliömetriä kohden. Huomioitavaa on myös, että liikkuvan joukon tiheys on matalampi kuin paikallaan olevan.
Kuvakaappaus MapChecking-sivulta.
Näillä tiedoilla arvioksi väkijoukon suuruudesta saadaan hieman yli 68 000 ihmistä. Korkeimmalla mahdollisella, viiden ihmisen neliömetritiheydellä luku on noin 85 000. Täysin tarkan arvion muodostaminen on erityisesti näin suuren joukon kohdalla äärimmäisen vaikeaa, ja edellyttäisi alueen täydellistä määrittämistä.
Työkalussa onkin myös rajoitteensa. Sen avulla ei pysty kovin tehokkaasti huomioimaan eroja joukon sisäisessä tiheydessä. Tarkka arvio edellyttäisi kattavaa kuva- tai videomateriaalia koko alueelta useista kuvakulmista. Tällöinkin voidaan arvioida vain ihmisjoukon kokoa tiettynä hetkenä, eikä voida huomioida osallistujien vaihtuvuutta, eli ihmisten liittymistä ja poistumista joukosta.
Lisäksi joukon tiheyden arviointi on väkisin osittain subjektiivista, sillä samasta aineistosta voidaan tehdä erilaisia tulkintoja esimerkiksi kuvakulmasta riippuen. MapCheckingissä on arviotarkkuuden parantamiseksi havainnekuvia siitä, miltä näyttää eri kuvakulmista väkijoukko, jossa ihmisiä seisoo noin kaksi jokaisella neliömetrillä.
Lisäksi työkalun käyttö edellyttää sitä, että tapahtuma-alue voidaan paikantaa luotettavasti kartalle.
Näistä rajoitteista huolimatta se on hyödyllinen väline, sillä se tarjoaa systemaattisen tavan arvioida väkijoukkojen kokoa ja suhteuttaa julkisuudessa esitettyjä väitteitä fyysisen tilan asettamiin rajoihin.
CrowdCounter
Myös CrowdCounter muodostaa laskelmansa arvioidun pinta-alan ja väentiheyden perusteella. Tämän lisäksi arvioidaan, kuinka suuri osa alueesta on ihmisten käytössä.
Käytännössä työkalu ei tunnista tai laske yksittäisiä ihmisiä kuvasta tekoälyn avulla, vaan arvio perustuu tilankäyttöön. Käyttäjä määrittää esimerkiksi tapahtuma-alueen koon, arvioi kuinka tiheästi ihmiset ovat pakkautuneet sekä kuinka täynnä alue on kokonaisuudessaan. Näiden perusteella työkalu laskee arvion paikalla olevien ihmisten määrästä.
Sivusto korostaa, ettei kyse ole alueen maksimikapasiteetin laskemisesta, vaan paikalla olevan väkimäärän arvioinnista. Käytännössä menetelmä perustuu kuitenkin samaan logiikkaan kuin kapasiteettilaskenta, eli arvio syntyy siitä, kuinka monta ihmistä tiettyyn tilaan mahtuu valitulla tiheydellä.
Sen käyttö toimii näin:
1. Arvioi alueen pinta-ala. Annetuista vaihtoehdoista valitaan lähimpänä oleva vaihtoehto. Käytännössä ne kuvaavat paremmin yhdessä tilassa olevaa joukkoa, kuin kaduilla tapahtuvaa mielenosoitusta. Kyseessä on suuri joukko, joten valitaan suurta aukiota vastaava vaihtoehto.
2. Lataa kuva, jonka haluat arvioida. Valitse kuvasta ne alueet, joilla ihmisiä näkyy.
3. Määritä väkijoukon tiheys ja kuvassa olevien ihmisten osuus koko kuvasta. CrowdCounterissa tähän on annettu viisi vaihtoehtoa. Käytämme tiheytenä neljää ihmistä neliömetriä kohden, kuten edellisessä esimerkissäkin.
Kun väkijoukon tiheydeksi asetetaan neljä henkilöä neliömetriä kohden, CrowdCounter arvioi kuvassa näkyvien ihmisten määrän 46 000 ja 69 000 väliin.
Koska olemme jo muodostaneet arvion joukon pinta-alasta, voisimme käyttää suoraan sitä annettujen vaihtoehtojen sijaan. Tällöin ihmisten osuudeksi kuvasta tulisi periaatteessa määrittää 100%, jolloin päädytään samaan tulokseen, kuin MapCheckingillä. CrowdCounter sopiikin mahdollisesti paremmin yhdessä tilassa olevien joukkojen arviointiin silloin, kun joukon pinta-ala ei ole tiedossa. Lontoon mielenosoituksen kohdalla MapChecking onkin parempi vaihtoehto ja mahdollistaa tarkemman arvion muodostamisen.
ChatGPT Crowd counter
Crowd counter on ChatGPT:n kautta toimiva väkijoukkojen arvioimiseen kuvamateriaalin perusteella tarkoitettu työkalu. Sen tarkkuudesta on kuitenkin toistaiseksi vähän arvioita. Tuloksen tarkkuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi syötetyn kuvan laatu. Sen arvio kuvassa olevien ihmisten määrästä asettuu välille 100 000-150 000.
Vaikka väkijoukon tarkan koon arvioiminen on erittäin haastavaa, voidaan avoimien lähteiden työkalujen arvioiden sekä Lontoon poliisin esittämän arvion perusteella olettaa, että todellinen mielenosoittajien määrä syyskuun 2025 mielenosoituksessa on todennäköisemmin ollut lähempänä median ilmoittamaa reilua 100 000 osallistujaa kuin X:ssä esitettyjen väitteiden 1-3 miljoonaa osallistujaa. Toukokuun 2026 tapahtumassa puolestaan oli Lontoon poliisin esittämän arvion mukaan noin 60 000 ihmistä.
Väkijoukkoarvioiden laatiminen perustuu tyypillisesti erilaisten työkalujen ja menetelmien yhdistämiseen sekä vaatii kontekstualisointia ja analyysia. Laskentatavan valinta on aina tapauskohtaista, ja jokaisella menetelmällä on omat rajoitteensa.
On myös huomattava, että näillä menetelmillä kyse on arviosta tiettynä ajankohtana paikalla olleiden ihmisten määrästä, ei koko protestin aikana tapahtuman läpi kulkeneiden osallistujien kokonaismäärästä, jonka tarkka arvioiminen on huomattavasti vaikeampaa.
Toimittajatkin voivat arvioida osallistujamääriä
Suomessakin on viime vuosina aika ajoin näkynyt väitteitä, joiden mukaan esimerkiksi Helsingin pride-kulkueen osallistujamäärää olisi liioiteltu. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiaa ajavaan pride-kulkueeseen on poliisin arvion mukaan osallistunut viime vuosina noin satatuhatta ihmistä.
Faktabaari kysyi Helsingin poliisilaitokselta, miten he arvioivat tapahtumien tai mielenosoitusten osallistujamääriä. Poliisilaitokselta kerrottiin sähköpostitse, että poliisin arvio perustuu paikan päällä tehtyyn havainnointiin, jonka tukena käytetään välillä valvontakameroita tai ilmakuvia. “Kyseessä on aina poliisin karkea arvio. Mitä enemmän osallistujia on, sitä epätarkempi poliisin arvio on.”
Poliisi arvioi osallistujamääriä ensisijaisesti oman toimintansa tueksi. Myös toimittajat usein kyselevät poliisilta, paljonko eri tapahtumissa tai mielenosoituksissa on osallistujia.
“Poliisin arvioita kyseenalaistetaan harvoin. Media ei juuri koskaan esitä omaa, poikkeavaa arviotaan. Medialla olisi kuitenkin paikan päällä lähes yhtä hyvät edellytykset arvioida osanottajamäärää”, poliisilaitokselta viestitään.
Tapahtumien järjestäjät ja mielenosoitusten osapuolet julkaisevat toisinaan omia lukujaan, mutta poliisin mukaan suuruusluokassa ei yleensä ole merkittävää eroa poliisin arvioon. “Myönteisesti tapahtumaan suhtautuvat arvioivat määrän tyypillisesti suuremmaksi kuin kielteisesti suhtautuvat.”
Lue myös: Näkymätön vesileima voi paljastaa tekoälykuvan – näin se toimii
Pääkuva: Lontoossa noin 60 000 ihmistä osoitti lauantaina 16. toukokuuta mieltään. Mielenosoituksen oli kutsunut koolle islamia vastustava Tommy Robinson. Kuva: Zeynep Demir / Stella pictures / ddp
Jaa eteenpäin
