Faktabaari seurasi Suomen tasavallan 13. presidentin valintaa sekä seuraamalla sosiaalisen median suosittelualgoritmeja, katsomalla perinteisiä tv-tenttejä että tekemällä faktantarkistuksia laajalle levinneistä tai muutoin merkittävistä väitteistä. Tarkastelimme myös sitä, millaista digilukutaitomateriaalia Tiktok tarjosi Suomessa.
Keskiviikkona julkaisimme perinteistä faktantarkistuksta koskevat havaintomme.
Lue lisää: Faktantarkistus jäi presidentinvaalissa vähäiseksi
Tässä näkökulma-blogissa tarkastellaan digitaalista informaatioympäristöä presidentinvaalissa laajemmin.
Digivaltaa ei käsitelty vaalidebateissa
Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo nosti Helsingin Sanomissa tammikuun alussa julkaistussa kolumnissaan esiin kysymyksen siitä, mitä presidenttiehdokkaat mahtavat ajatella generatiivisesta tekoälystä – digiajan vallankäytön nousevasta haasteesta.
Taustalla oli tavoite nostaa keskusteluun teknologista murrosta ja digivallan korostumista, jotka ovat seuraavan kuuden vuoden aikana presidentillekin oleellisia kokonaisturvallisuuskysymyksiä.
Kokonaisturvallisuus pitää mielestämme sisällään sekä presidentille laajasti mielletyn perinteisen turvallisuuden että myös arvojohtajana roolin julkisessa keskustelussa digiajan sivistyksestä ja demokratiasta. Keskustelu teemasta ei kuitenkaan jostain syystä lähtenyt liikkeelle, vaikka käsittääksemme kukaan ei enää kyseenalaista internetin alustayhtiöiden valtavaa merkitystä informatioturvallisuudelle ja sille, mistä kansalaiset informaationsa saavat.
Käsityksemme mukaan syy aiheen sivuuttamiseen ei ollut niinkään ehdokkaiden, vaan pikemminkin vaalikeskusteluja moderoivien toimittajien. Asiasta ei juuri kysytty. Kevään EU-vaaleissa tilanne on syytä korjata, sillä digitaalisen infomaatioympäristömme rooli kokonaisturvallisuuskulmasta vain kasvaa median murroksen jatkuessa. EU-taso on keskustelulle ehkä vielä luontevampi, sillä Naton puitteissa korostuu ulkovaltojen vaikuttamismahdollisuudet.
Jotain ehdokkaat ehtivät kuitenkin sanoa. Ensimmäisen kierroksen viimeisessä sivistys-teemaisessa vaalitentissä Educa-messuilla ehdokkaille heitettiin pallo siitä, mitä tapahtuu, jos usko esimerkiksi tieteeseen ja journalismiin rapautuu. Ehdokkailta kysyttiin, avaako tällainen mahdollisuuksia esimerkiksi disinformaatiolle, ja miten uhkaa voidaan ehkäistä.
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb puhui siitä, miten muun muassa poliitikkojen täytyy nykyisin reagoida asioihin yhä nopeammalla tahdilla – ja usein jopa “liian nopeasti”. Hän nosti esiin myös algoritmien vaikutuksen julkiseen keskusteluun suurimpana huolenaiheenaan digitaalisesta demokratiasta. “Algoritmit käytännössä ohjaavat meidän omaa autonomiaamme ajatella”, Stubb pohti.
Myös Pekka Haavisto (valitsijayhdistys ja vihreät) nosti puheenvuorossaan esiin sen, miten suuri vaikutus on sillä, millaista tietoa algoritmit tukevat. Keskusteluun ehti ottaa disinformaation näkökulmasta lyhyesti kantaa myös perussuomalaisten Jussi Halla-aho, mutta aihe vaihtui valitettavan nopeasti seuraavaan.
Suosittelualgoritmit voivat nostaa esiin haitallista tai vinoutunutta sisältöä
Presidentinvaalissa Faktabaari keskittyi väitteiden seuraamisen ja perinteisen faktantarkistuksen lisäksi Digivaalivahti-tietokantansa käynnistämiseen ja seuraamiseen. Pidimme torstaina 8.2. toimittajille ja tutkijoille webinaarin avoimesta tietokannasta ja kerroimme muutamista löydöksistämme tähän saakka. Syvällisempi analyysi julkaistaan helmi-maaliskuun vaihteessa ja esitellään myös Faktabaari 10 vuotta -foorumissa kansainvälisenä faktantarkistuspäivänä 2.4.2024. Analyysissa keskitymme erityisesti videomuotoisten alustojen suosittelualgoritmeihin.
Syytökset vaalivilpistä ovat lisääntyneet Euroopassa viime vuosina, minkä vuoksi yksi Faktabaarin seuraamista avainsanoista on ”vaalivilppi”. Digivaalivahti-tietokannassa olemme havainneet, että mikäli suomalainen etsii Googlen hakukoneesta tietoa sanalla “vaalivilppi”, hakukonesuositukset ohjaavat muutamiin varsin epäilyttäviin lähteisiin: muun muassa Johan Bäckmanin kirjaan vaalivilpistä sekä Youtube-videoon, jossa muun muassa Johan Bäckman pui väitettyä vaalivilppiä Suomessa. Bäckman tunnetaan Suomen-vastaisen propagandan levittämisestä Venäjällä. Voit käydä itse testaamassa asiaa Digivaalivahti-tietokannassa.
Googlen hakusuositukset vaikuttavat myös näyttävän hyvin erilaisilta Suomessa asuville suomalaisille ja ulkosuomalaisille. Ulkomailla asuu noin 260 000 äänioikeutettua suomalaista. Faktabaari ja Check First kokeilivat laittaa vaalien aikaan päälle yhden suosittelualgoritmeja seuraavan tietokoneen Ranskassa. Suomessa niitä on parhaillaan käynnissä kymmenen. Kävi ilmi, että Suomessa Google oli siivonnut hakusuositukset niin, että etsimällä tietoa presidenttiehdokkaiden nimillä Google ei ehdota mitään. Ranskassa suosituksia sen sijaan tulee hyvin paljon ja kirjavasti.
Lisäksi selkeä ero oli myös sillä, mitä Googlen hakunäkymä tarjoaa ehdokkaiden nimillä. Ranskassa Google-näkymän kärjessä näkyvät esimerkiksi Wikipedia-artikkelit Jussi Halla-ahosta ja niiden jälkeen Halla-ahon omia sosiaalisen median kanavia. Suomessa puolestaan hakutulosten kärkeen nousee kattaus uutisia.
Digivaalivahti mahdollistaa myös alueellisen seurannan. Youtube-kanavaltamme löytyvästä Tiedosta tekoälyalgoritmit -FactHacker-videostamme saat käsityksen ilmiöstä, johon Digivaalivahti tarjoaa riippumattoman työkalun. Videosta on myös TikTok versio (linkki Tiktokiin).
Tiktok kaalimaan vartijana?
Lyhytvideopalvelu Tiktok tiedotti juuri ennen ensimmäisen kierroksen varsinaista vaalipäivää suojelevansa Suomen presidentinvaaleja. Tiktok kertoi kampanjoivansa Logically Factsin kanssa yhdessä ”medialukutaitoa koskevan tietoisuuden edistämiseksi Suomessa”.
Asiasta uutisoi ainakin Ilta-Sanomat. Tiedotteessaan Tiktok kertoi puuttuvansa “johdonmukaisesti ja tarkasti vaaleihin liittyviin väärinkäytöksiin ennen 28. tammikuuta pidettäviä Suomen presidentinvaaleja”. Syystä tai toisesta Tiktok ei tehnyt asiasta julkista tiedotetta, vaan toimitti sen viestintätoimiston kautta suoraan osalle mediaa. Täysin alustoista riippumatonta digitaalisen infomaatiolukutaidon pioneeria Faktabaaria ei esimerkiksi informoitu.
Faktabaari on jo vuodesta 2018 kansainvälisesti varoittanut, ettei medialukutaitoa somessa saa jättää yksin alustojen maksaman ja riippuvuuksia tuovan rahoituksen varaan. Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen alla Tiktok toteutti juuri tällaisen PR-kampanjan Suomessa.
Ongelmana alustojen rahoittamassa medialukutaitomateriaalissa on se, että alustoilla on intressi kehystää materiaalit siten, että ne eivät mitenkään kyseenalaista niiden omaa toimintaa. Haluaisiko Tiktok esimerkiksi tehdä alustakriittistä medialukutaitomateriaalia omista suosittelualgoritmeistaan, jotka voivat syöstä käyttäjän kyseenalaiseen kaninkoloon? Tai jokin muu alusta siitä, että tutkijoita ja toimittajia ei päästetä käsiksi alustojen keräämään dataan tutkimaan sosiaalisen median toimintalogiikkaa tarkemmin?
Tilannetta voisi verrata siihen, että terveyssuositusten laatiminen annettaisiin makeisyritysten tehtäväksi.
On tärkeää, että materiaalia digitaalisesta informaatiolukutaidosta tehdään, mutta erityisen tärkeää olisi, että sitä tekisivät myös toimijat, jotka ovat digialustoista riippumattomia. Logically Factsin suomen kielellä tekemät informaatiolukutaitovideot Tiktokissa ovat sinänsä hyviä. Niissä opetetaan esimerkiksi, miten ihminen voi tunnistaa valeuutisia tai tekoälyllä tehtyjä kuvia – ja myös mainitaan algoritmit yhtenä ongelmana misinformaation leviämiselle – mutta videoissa ei käsitellä esimerkiksi sitä, että teknologia-alustoilla itsellään on merkittävä rooli näiden ongelmien pahentamisessa tai korjaamisessa.
Faktabaari katsoo, että kansalaiset tarvitsevat malttia, digitaalista informaatiolukutaitoa ja faktantarkistusosaamista sekä niitä tukevaa luotettavaa ja riippumatonta journalistista faktantarkistusta. Hyvät digitaaliset valmiudet auttavat suojautumaan sosiaalisessa mediassa esiintyvältä manipulaatiolta ja vihapuheelta, jotka polarisoivat yhteiskuntaa ja rapauttavat demokratiaa.
Faktabaarin 10-vuotisteeman mukaisesti tärkeää on myös, että osaamme jokainen pysähtyä erityisesti verkossa vastaan tulevan, tunteisiin vetoavan materiaalin edessä sekä harkita ja tarkistaa ennen kuin uskomme väitettä.
Pääkuva: Presidenttiehdokkaat Educa-messuilla median ja opettajien piirittäminä ennen vaalien ensimmäisen kierroksen viimeistä tenttiä. Kuva: Pipsa Havula
Lue myös:
Faktantarkistus jäi presidentinvaalissa vähäiseksi
Näkökulma: Digipalvelusäädös lisää avoimuutta ja vahvistaa käyttäjien oikeuksia
Stubbin A-studiossa esittämä väite tulitauon välittämisestä Georgiassa on vain osittain totta
Jaa eteenpäin
