Faktantarkistajien, journalistien, tutkijoiden ja muiden alan ammattilaisten kansainvälinen Global Fact -konferenssi järjestettiin nyt kymmenettä kertaa. Etelä-Korean Soulissa 28.–30.6. pidetyssä konferenssissa oli mukana yli kaksisataa faktantarkistusorganisaatiota eri puolilta maailmaa. Konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaa Aasiassa. Resurssitilanteen takia Faktabaari seurasi konferenssia tällä kertaa etäyhteydellä. Kymmenestä pidetystä Global Fact -konferenssista Faktabaari on ollut mukana seitsemässä.
Suomesta konferenssissa oli kutsuvieraana paikan päällä Venäjän informaatiosotaan perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija Jessikka Aro, joka puheenvuorossaan muun muassa korosti disinformaatiokampanjoiden paljastamisen tärkeyttä. Aron esityksestä löytyy kattava artikkeli Poynterin sivuilta.
Faktabaari poimi viime vuoden tapaan muutamia kiinnostavia näkökulmia kesäkuun konferenssista:
Kiinan propaganda huolenaiheena
Taiwan FactCheck Centerin johtaja Hui-An Ho peräänkuulutti puheenvuorossaan lisää tietoisuutta ja varovaisuutta Kiinan valtion levittämästä propagandasta. Hui-An Ho kertoi Taiwan FactCheck Centerin viime vuonna tekemästä faktantarkistustuksesta, jossa kävi ilmi, että uutistoimistot ja verkkolehdet ympäri maailmaa olivat tietämättään levittäneet manipuloitua Kiinan valtion propagandakuvaa.
Kuva lähti leviämään uutistoimisto AP:n kautta, ja Faktabaarin selvityksen mukaan se julkaistiin myös Suomessa ainakin MTV:llä.
(Kuva ei näy MTV:n artikkelissa, sillä sen päälle on laitettu video, mutta kun artikkelia hakee Googlesta, näkee, että kyseinen propagandakuva on MTV:n uutisartikkelin pääkuvana.)
Kuvan olin alun perin laittanut liikkeelle kiinalainen Xinhua News Agency. Kuvassa Kiinan vapautusarmeijan PLA:n sotilas näyttää kiikaroivan Taiwanin fregattia. Kuvan oudot mittasuhteet ja se, ettei sotilaalla ole pelastusliiviä, saivat kansalaiset kyseenalaistamaan kuvan aitouden ja faktantarkistajat tutkimaan sitä tarkemmin. Kävi ilmi, että kuva ei ollut aito.
Taiwan FactCheck Centerin mukaan tapaus oli osuva esimerkki siitä, miten disinformaatio menee helpommin läpi silloin, kun se ajoittuu todelliseen, parhaillaan käynnissä olevaan tapahtumaan. Kuva julkaistiin samaan aikaan, kun Kiina oli ilmoittanut suuresta sotilasharjoituksestaan Taiwanin liepeillä.
Toisessa paneelikeskustelussa faktantarkistusorganisaatioiden edustajat Hong Kongista, Taiwanista ja Japanista keskustelivat Kiinan valtion naapurimaihinsa kohdistamasta vaikuttamisesta. Panelistit puhuivat paitsi Kiinan valtion levittämästä propagandasta, myös kiinalaisia demonisoivista harhaanjohtavista ja vääristä väitteistä, joiden on havaittu yleistyneen Kiinan ulkopuolella.
“Kadun sitä, ettemme aloittaneet 20 vuotta sitten”
Tilanne disinformaatio-ongelman kanssa eri demokratioissa eri puolilla maailmaa on hyvin erilainen. Torstaina aamulla faktantarkistajat Brasiliasta, Ukrainasta, Georgiasta ja Filippiineiltä jakoivat havaintojaan ja oppejaan disinformaatiosodan eturintamilta.
Ukrainalaisen StopFake-faktantarkistusorganisaation perustajajäseneltä Ruslan Deynychenkolta kysyttiin, mitä hän tekisi toisin nyt, jos voisi mennä ajassa taaksepäin tietäen sen, minkä tietää nyt. “Tekisimme saman, mutta kadun sitä, ettemme aloittaneet 20 vuotta sitten”, Deynychenko vastasi.
Hän kertoi StopFaken olleen osallisena venäläisten somealustojen ja tv-kanavien sekä Venäjän propagandaa levittävien ukrainalaisten kanavien kieltämisessä ja niiden toimilupien epäämisessä Ukrainassa. StopFake perustettiin vuonna 2014. “Toivon, että olisimme tehneet sen paljon aikaisemmin. Uskon, että se olisi pelastanut monta ihmishenkeä ja kuka tietää - ehkä tätä sotaa ei nyt olisi.”
Tekoälyn tuomat uudet haasteet
Odotetusti tekoäly ja sen mahdollistamat uudet disinformaatiohaasteet nousivat useissa esityksissä ja keskusteluissa esille. Edellisen Oslon Global Fact -konferenssin jälkeen tekoäly on ottanut jättimäisiä harppauksia eteenpäin monella saralla.
Yhtenä pulmana on se, milloin tekoälyllä tehdyt kuvat ja videot tulisi poistaa somealustoilta. Esimerkiksi Meta on omissa säännöissään määritellyt, että synteettinen media (esim. deepfake-video) poistetaan, jos siinä esiintyvä henkilö on laitettu sanomaan jotakin sellaista, mitä tämä ei todellisuudessa ole sanonut, sellaisella tavalla, että se saattaa johtaa harhaan. Kuitenkaan satiiriin ja parodiaan sääntö ei päde. Epäselvää on, kuka määrittelee, missä parodian raja kulkee, ja Global Factissa Metan edustajakin myönsi yhdeksi ongelmaksi sen, että monet tekoälyllä tehdyt kuvat ja videot on alun perin tarkoitettu harmittomaksi viihteeksi, mutta niitä aletaan myöhemmin käyttää harhaanjohtamiseen.
Tekoälystä on myös apua. InVid-selainlaajennuksen perustaja Denis Teyssou esitteli Global Factissa, miten vera.ai-tekoälyä käytetään parantamaan yli 90 000 toimittajan, tutkijan, faktantarkistajan ja OSINT-spesialistin käyttämää Invid-työkalua. Tiedetään, että mitä nopeammin faktantarkistukset saadaan tehtyä ja julkaistua, sitä tehokkaampia ne ovat, ja tähän tarpeeseen vera.ai:llä pyritään vastaamaan.
InVid on selaimeen asennettava lisäosa, joka auttaa muun muassa tekemään videon eri kohdista useita käänteisiä kuvahakuja kerralla. InVid-työkalulla pystyy myös esimerkiksi tarkastelemaan videon metatietoja, kuten kuvauspäivämäärää. Faktantarkistustyöpajoissaan myös Faktabaari suosittelee InVidin asentamista selaimeen.
Tekoäly ja ChatGPT dominoivat myös mediakasvatustyötä tekevien faktantarkistuspalveluiden keskusteluja. Monipuolisissa keskusteluissa kävi ilmi, että tiedon ja lähdekritiikin tarve vaikuttaa olevan valtava.
Tapaus Twitter
Twitterin entinen turvallisuusjohtaja Yoel Roth saapui Global Factin yleisön eteen kolmipäiväisen konferenssin viimeisenä esiintyjänä. Roth puhui vallanvaihdosta Twitterissä ja muun muassa Brasiliassa tammikuussa tapahtuneesta hallintorakennusten valtauksesta. Roth kertoi itse olleensa jo ennakkoon erityisen huolissaan Brasilian tilanteesta ja arvioi myös Elon Muskin ymmärtäneen jossain määrin vaaleihin liittyvät mis-, disinformaatio- ja turvallisuusriskit.
Lopulta pahin mahdollinen silti tapahtui. Tammikuussa 2023 Brasiliassa tuhannet entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat maan hallintorakennuksiin vastaavalla tavalla kuin Yhdysvalloissa oli tunkeuduttu kongressitaloon kaksi vuotta aeimmin. Tapahtumaa edelsi sosiaalisen median täyttyminen disinformaatiosta, portugalinkielisistä kehotuksista “pysäyttää varkaus” sekä Bolsonaron väitteistä, joiden mukaan vaalit olisivat vilpilliset. Tutkijoiden mukaan Twitter oli erityinen ongelma. Yhtiön johtoon syksyllä 2022 astunut Musk oli erottanut yhtiön koko henkilökunnan Brasiliassa muutamaa myyjää lukuun ottamatta. Muun muassa Washington Postin mukaan sen myötä Twitterillä ei ollut Brasiliassa enää moderoijia, jotka olisivat voineet hillitä mellakkaan yllyttäviä viestejä. Roth alleviivasi puheenvuorossaan sitä, ettei sosiaalisen median sisällön moderointi saisi koskaan olla yhden ihmisen päätös, vaan siitä tulisi aina olla vastuussa isomman tiimin, sillä alustoilla on mieletön valta julkiseen keskusteluun.
Ylipäätään yhdysvaltalaiset teknologia-alustat ovat usein keskittyneitä nimenomaan Yhdysvaltoja koskeviin mis- ja disinformaatio-ongelmiin samalla, kun ei-länsimaat ja erityisesti ne maat, joissa englanti ei ole valtakieli, jäävät hyvin vähälle huomiolle. Roth arvioi tämän olevan erityisen suuri ongelma Twitterissä, jolla on pienemmät resurssit kuin esimerkiksi Metalla ja Googlella. Brasilian lisäksi Roth totesi, että Twitterin suurimmat epäonnistumiset ovat olleet Afrikassa. “Lännen pitää tehdä asiat paremmin”, Roth totesi. Twitterin epäonnistumisista Afrikassa voi lukea esimerkiksi täältä ja täältä.
Muskin johtajuus Twitterissä on poikinut muitakin ongelmia. Raporttien mukaan Twitter muun muassa tottelee nyt Elon Muskin “valtakaudella” eri maiden hallintojen vaatimuksia aiempaa useammin. Julkisesti saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että yhtiö noudattaa nykyisin noin 80 prosenttia hallitusten sensurointipyynnöistä, kun ennen Muskia vastaava luku oli noin 50 prosenttia.
Teknologiajättien ja faktantarkistajien suhde
Kuten edellisenäkin vuonna, myös tällä kertaa Global Factissa somejätit olivat vahvasti mukana IFCN:n pääsponsoreina. Tänä vuonna Tiktok, Google ja Meta olivat mukana paneelikeskusteluissa. Twitterin nykyisiä edustajia ei ainakaan etäyhteyden päästä näkynyt.
Tiktokin esiintymisessä yleisöstä nostettiin muun muassa esille alustan ympärillä pyörivä myrsky, jossa useat organisaatiot ja jopa valtiot ovat kieltäneet Tiktokin käytön siihen liittyvien turvallisuushuolien takia. Tiktokin edustajat kertoivat alustan moderointipolitiikasta ja faktantarkistusohjelmasta, mutta moni kriittinen kysymys jäi käsittelemättä. Tiktok myös alleviivasi kohennettua toimintaansa disinformaation vastaisessa taistelussa, mutta esimerkiksi asiantuntijoiden kritisoima Tiktokin algoritmi, joka edelleen “vauhdittaa disinformaatiota merkittävästi”, jäi pitkälti keskustelun ulkopuolelle.
Tällä kertaa vuoden vaikuttavimman faktantarkistuksen palkinnon pokkasi nigerialainen Dubawa. Vuonna 2019 Faktabaari oli samassa kategoriassa ehdolla “Greta has done her Science homework” -faktantarkistuksellaan.
Seminaaria seuratessamme pohdimme jälleen sitä, miten Suomeenkin tarvittaisiin kipeästi lisää osaamista sosiaalisen median monitorointiin, informaatioympäristön ymmärtämiseen, digitaaliseen faktantarkistukseen ja OSINT-taitoihin. Siksi olemme nyt kesän aikana keräämässä allekirjoituksia vetoomukseen suomalaisen faktantarkistuksen puolesta. Saimme jo arvostamiamme suomalaisia faktantarkistajakollegoita kiinni allekirjoittamaan vetoomuksen, mutta keräämme kesän aikana siihen vielä lisää tukea sidosryhmiltämme.
Lisää tietoa tapahtumasta Poynterin sivuilta.
Pääkuva: Maailman faktantarkistuksen tilannetta katsottiin tänä vuonna Etelä-Korean Soulista käsin. EPA-EFE/YONHAP SOUTH KOREA OUT
Jaa eteenpäin
