Tänä kesänä järjestettiin kymmenes faktantarkistajien kansainvälinen Global Fact -konferenssi. Konferenssissa alan ammattilaiset kokoontuivat Etelä-Korean Souliin kertomaan, oppimaan ja tutkimaan mahdollisuuksia parantaa julkista keskustelua demokratioissa kaikkialla maailmassa. Mukana oli osallistujia yli kuudestakymmenestä maasta.
Feikkiprofiilien, kuvamanipulaatioiden, tekoälyllä luotujen lähteyttämättömien juttujen, hämmentävien väitteiden ja taitavien informaatio-operaatioiden keskellä jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Siksi tarvitsemme paitsi ymmärrystä verkon informaatioympäristöstä, eli digitaalista informaatiolukutaitoa, myös osaamista ja työkaluja väitteiden tarkistamiseen. Tarvitsemme verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-taitoja, joihin faktantarkistajat voivat kouluttaa journalisteja ja auttaa heitä osaamisen kehittämisessä. Uusittavana olevat journalistien ohjeet vaativat rinnalleen tekoja ja tukea.
Jo muutama vuosi sitten Essi Matervon viestinnän pro gradu -tutkielmassa toimittajat toivoivat, että jokapäiväisessä toimitustyössä olisi jonkinlainen erillinen faktantarkistustiimi tai -projekti. Toisaalta jokainen tutkimukseen haastateltu myös arvioi, ettei tämä todellisuudessa ole mahdollista siksi, ettei toimituksilla ole siihen rahaa. Digitaalista varmentamista ei voi kuitenkaan enää jättää toimituksissa niin sanotun normaalin tietojen varmentamisen ulkopuolelle – sen tulee olla osa jokaisen toimittajan perustyövälineitä ja arjen rutiinia.
Faktabaari on jo vuosien ajan tarjonnut Suomessa mediataloille yhteistyötä ja tilaa suomalaisen faktantarkistuksen kehittämiseen osana kansainvälisiä osaajayhteisöjä (IFCN, EDMO, EFCSN). Erityisesti se on suositellut Norjan faktantarkistusmallia.
Norjassa kuusi norjalaista mediataloa, jotka käyvät tiukkaa uutiskilpailua keskenään, rahoittavat yhteistä faktantarkistustoimintaa disinformaation taklaamiseksi. Tämä riippumaton faktantarkistusorganisaatio, Faktisk.no, kykenee tehokkaasti tarttumaan sosiaalisessa mediassa viraaleina leviäviin väitteisiin, tutkimaan niitä ja julkaisemaan niistä faktantarkistuksia. Venäjän aloitettua 2022 täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan norjalaiset perustivat VerifiserBar-mediayhteistyöhankkeen, jota rahoittaa yli tusina norjalaista media-alan toimijaa. VerifiserBar tarkistaa pääasiassa Ukrainan sotaan liittyvien somesisältöjen aitoutta, ja sen tarkistukset ovat median saatavilla Norjan tietotoimiston mediapankin kautta.
Norjan mallissa mediatalot siis satsaavat yhteistyössä julkisen keskustelun faktapohjaisuuteen. Ne pyörittävät yhdessä erikoistunutta faktantarkistuspalvelua ja kehittävät sen kanssa journalistista verifikaatiota.
Faktantarkistajat ovat kansainvälisesti verkottuneet keskenään, sillä joukossa on voimaa: parhaat käytänteet, uusimmat työkalut ja disinformaation suuntaukset sekä vipuvoima teknologiajättien kanssa neuvottelemiseen löytyvät yhteistyöstä. Euroopassa yhteisiä ponnistuksia on tehty tutkijoiden, mediakasvattajien ja faktantarkistajien kesken Euroopan digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) puitteissa. Eurooppaan on nyt perustettu myös faktantarkistajien laatukoodisto ja hallintomalli European Fact-checking Standard Network (EFCSN), johon suomalaisten toimijoiden pitäisi pyrkiä mukaan niin pian kuin mahdollista. Perustelut siihen löytyvät viime vuoden lopulla julkaistusta raportista. Myös Pohjoismainen teknologian ja demokratian ajatuspaja on juuri suositellut riippumattomien faktantarkistusorganisaatioiden tukemista.
Suomessa faktantarkistusta pidetään laajalti tarpeellisena, mutta sen osaamisen kehittäminen kestävälle pohjalle ei ole toistaiseksi onnistunut. Miksi ei? Systemaattinen, laadukas, näkyvä ja kansainvälinen faktantarkistustoiminta ja sen opetus parantaisi suomalaisen julkisen keskustelun faktapohjaisuutta, edistäisi kriittistä ajattelua ja digitaalista informaatiolukutaitoa sekä osaltaan parantaisi suomalaisten resilienssiä informaatiovaikuttamista ja suoranaista manipulaatiota vastaan.
Siksi vetoammekin suomalaisiin mediataloihin: Voisimmeko Suomessa nyt, Faktabaarin ja suomalaisen faktantarkistukseen erikoistuneen journalismin 10-vuotispäivän kynnyksellä, ryhtyä yhteistyöhön, jossa vakiinnuttaisimme yhteiskuntaamme ja kaikkia journalisteja tukevan tarkistusosaamisen Suomeen?
Vääristellyn informaation vastaisessa taistelussa tarvitsemme toimintaa, kansainväliset verkostot ja näiden kautta tulevat nykyistä paremmat työkalut ja käytänteet. Toivomme, että journalistiset mediatalot kantavat vastuunsa verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-osaamisen kehittämisestä digitalisaation muuttamassa informaatioympäristössä.
Me allekirjoittaneet olemme toimineet tarkistustoiminnan piirissä pitkään ja sitoudumme osaltamme jakamaan omaa osaamistamme ja verkostojamme suomalaisen faktantarkistustoiminnan ja verifikaatio-osaamisen vakiinnuttamiseksi.
Kerro, miten sinä haluat edistää faktapohjaisen julkisen keskustelun tukemista kanssamme.
toimitus ( a ) faktabaari.fi
Allekirjoittajat:
Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula
Faktabaarin perustajajäsen ja Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja Mikko Salo
Faktabaarin faktantarkistaja ja entinen vastaava toimittaja Petra Piitulainen-Ramsay
Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, väitöskirjatutkija ja Faktabaarin vastaavana toimittajana 2020–2022 toiminut Joonas Pörsti
AFP Suomen faktantarkistaja Anna Hollingsworth
Helsingin Sanomien faktantarkistaja John Helin
Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen, EDMO:n NORDIS-projektin tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Minna Horowitz
Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen, yrittäjä, tietokirjailija ja kouluttaja Harto Pönkä
Check First oy:n toimitusjohtaja Guillaume Kuster
Datajournalismin apulaisprofessori Carl-Gustav Linden Bergenin yliopistosta
Pääkuva: Ismo Pekkarinen / AOP
Ismo Pekkarinen
Jaa eteenpäin
