Faktabaari osallistui ainoana suomalaistoimijana toistamiseen nyt neljättä kertaa järjestettävään kansainvälisen faktantarkistusverkoston (International Fact-Checking Network, IFCN) vuotuiseen #GlobalFact4 –suurtapahtumaan. Kolmipäiväinen kokous järjestettiin Euroopassa tv-faktantarkistuksillaan miljoonayleisöjä tavoittaneen ja kansainvälistä mainetta niittäneen espanjalaisen sisarorganisaatiomme El Objectivo de la Sexta:n isännöimänä Madridissa. Paikalle saapui n. 190 faktantarkistajaa yli 50 maasta. Kokouksen ohjelma nähtävissä täältä.
[caption id=”attachment_9153” align=”aligncenter” width=”300”]
Alexions Mantzarlis, avaus[/caption]
Monipuolisen seminaarin kantaviksi teemoiksi nousivat
-
teknologisen kehityksen mahdollisuudet tarkistajan toimintaa tehostavalle **automatisaatiolle **sekä
-
luottamus, jonka kasvattamisessa faktantarkistuksella metodina on tärkeä rooli.
Parhaita käytäntöjään esittelevien kollegoiden lisäksi paikalla tentattavina olivat suurta vastuuta digimaailmasta kantavien kanavien Googlen, Facebookin ja Twitterin edustajia.
[caption id=”attachment_9148” align=”aligncenter” width=”300”]
Visio faktantarkistusten ilmestymisestä näytölle älypuhelimesi tunnistaessa puhujan äänestä henkilön, väitteen ja etsiessä siihen soveltuvan tehdyn tarkistuksen[/caption]
Mielenkiintoinen alustus kuultiin verkon ”tietosanakirjaksi” muodostuneen Wikimedian edustajalta.
[caption id=”attachment_9152” align=”aligncenter” width=”300”]
“Faktat eivät riitä. Faktat ovat alku.” Katherine Maher, Wikimedia foundation.[/caption]
Monissa alustuksissa ja keskusteluissa haettiin lisävaikuttavuutta faktatiedolle tiivistyvällä yhteistyöllä verifikaatio- (= perinteisempi journalistinen lähestymistapa; ks. mm. FirstDraft News, johon IFCN:n kautta kuulumme) ja faktantarkistuksen (= jo julkaistujen juttujen tarkastus ja korjaus; IFCN) osaajien kesken. Lähestymiseroista huolimatta todettiin, että kaikkia yhdistävät työkalut ja ylevä IFCN:n vetäjän Alexios Mantzarliksen muotoilema avainkysymys: ”Where are the facts?”.
Samalla yhteisön pääasiassa löysäksi puheeksi ja moraaliseksi paniikiksi leimaaman ”PostTruth” (totuuden jälkeinen) - muotitermin sijasta keskityttiin luottamuksen lisäämiseen verkoston avoimuuskoodiston hengessä, mutta kulttuuriset erikoispiirteet viestinnässä huomioiden. ”Fake News” sijasta puhuimme lähinnä ”Junk News” -roskasta. Disinformaatio (= tarkoituksella harhaanjohtava tieto tai tiedotus) katsottiin yleisesti vakavaksi haasteeksi. Ongelmaksi jälkimmäisen tekee, ettei edes sen kasvusta ole juuri vertailtavaa faktatietoa. Faktantarkistajakollegoiden mukaan disinformaatio esim. itäisessä Keski-Euroopassa sekä hallinnon omat ”valefaktantarkastajat” Turkissa ovat kuitenkin jo erittäin vakava ongelma demokratialle. Suomelle haaste on näin sekä Euroopan unionin kautta että kasvavasti kansallisesti.
Tärkeän kontribuution kokoukselle toivat faktantarkistuksen vaikuttavuutta tutkineet tutkijat, jotka varoittivat erityisesti vaarasta luoda sitkeitä myyttejä toistamalla virheellisiä väittämiä. Tarvitaan tarkistettua tietoa.
[caption id=”attachment_9156” align=”aligncenter” width=”296”]
6 neuvoa tutkijoilta - ks ohjelma nimien osalta.[/caption]
Lisäksi journalismin opettajana ansioitunut Tom Rosentiell piti ansiokkaan puheenvuoron kontekstin merkityksestä ja kannusti ns. asiakeskeiseen (issue-based) ja jopa ennakoivaan faktantarkistukseen teemoista joista odotettavissa virheellisiä lausuntoja (vrt. maahanmuutto) kulloisessakin yhteisössä. Katso lisää @TomRosenstiel.
Haasteita siis riittää, mutta ongelmaan ja toimintaankin ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Faktantarkistusyhteisön osalta näyttönä on lähes kaksinkertaistunut toimijoiden määrä parin vuoden sisällä ja isommilla kielialueilla myös merkittävät resurssipanostukset. Suomen osalta mielenkiintoisena referenssinä toimii uunituore www.faktisk.no Norjasta, jossa kilpailevat mediatalot yhdistivät voimansa vastatakseen faktantarkistustarpeeseen.
[caption id=”attachment_9150” align=”aligncenter” width=”300”]
Faktisk.no aloitti seminaarin avauspäivänä[/caption]
Ohjelma antoi hyvät puitteet verkostoitumiselle. Monet haasteet mm. asemiaan puolustavista instituutioista yhdistivät tekijöitä ja moni yhteistyöhankkeita pohjustettiin. Faktabaari muodosti hyvät suhteet erityisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin kollegoihin vanhastaan tuttujen USA:n toimijoiden rinnalle. Pitkässä juoksussa Faktabaarinkin esille nostamien kansainvälisten faktantarkistushankkeiden (esim. G20 tai EU kansalliset julkilausumat yhteisten päätösten jälkeen) tarve tunnustettiin, mutta siihen ei suurimmalla osalla jäsenistöä ole vielä resursseja. Sama tarve, mutta resurssipula koski myös tietoturvakäytäntöjä ja laajempia medialukutaitohankkeita, joissa Faktabaari suunnitelmineen osoittautui edelläkävijäksi. Kokous vahvisti, että Faktabaarilla on sekä annettavaa että opittavaa, ja näihin tullaan palaamaan erikseen kehitysryhmässä.
Toivottavasti alla olevien ensimmäisten englanninkielisten yleisyhteenvetojen ja myöhemmin julkaistavien ja laadittavien täsmämateriaalien kautta suomalaistenkin faktantarkistusten ystävien on helpompi peilata omaa ja Faktabaarin toimintaa ja roolia osana nopeasti muuttuvaa digitaalista todellisuuttamme.
Juttuja #GlobalFact4 seminaarista:
Politifact (US) Angie Holan nostot (12.7.2017)
Washington Post (US) Michelle Ye Hee Lee raportti (14.7.2017)
Duke Reporter’s Lab (US) raportointia kokouksesta (6-14.7.2017)
Pohjois-Irlantilaisen FactCheckNI - palvelun Allan Leonard blogi (9.7.2017)
The Conversation FactCheck unit (AU) Lucinda Beaman juttu (13.7.2017)
Blogia tullaan päivittämään uusien juttujen ilmestyttyä (seuraa myös @FactBar)
Vaikutuk**sista Suomeen? **
Faktabaari synnytettiin faktapohjaisen julkisen keskustelun kannustajaksi ja vaalihankkeillaan se on jo tuonut faktantarkistuksen osaksi suomalaista vaalijournalismia ja yhteistyötahojensa kanssa vahvemmin mm. journalistiopintoihin ja koulujen medialukutaito-opetukseen. Hankkeillamme ja positiivisella painostustoiminnalla faktantarkistuksen puolesta aiomme jatkossakin pitää yllä painetta yllä mm. julkisen palvelun YLE:n uudistuessa ja kaupallisen median taistellessa meidän kaikkien huomiosta. Avoimessa yhteiskunnassa kuluttaja ja yleisö nämäkin valinnat viime kädessä tekee ja maksaa, joten kukaan ei voi paeta vastuutaan.
[caption id=”attachment_9149” align=”aligncenter” width=”225”]
Faktabaari twiittaa[/caption]
Faktabaarin twiittejä #GlobalFact4
Facebook:n tulee tukea faktantarkistusten näkyvyyttä
Googlen huomioitava työkaluissaan myös pienet kielet
Medialukutaitoa voidaan tukea faktantarkistuksen keinoin
Espanjasta esimerkkiä faktantarkistukseen Suomen TV:ssä?
Faktabaarin twiittejä #Suomiareena
Faktabaari osallistui heti kokouksen perään Suomiareenalla samaa teemaa sivuaviin keskusteluihin myös näin:
Tutkittua tietoa #Suomiareena Faktaa vai Fiktiota keskusteluun
#Suomiareena Demokratia 2.0 - keskustelu
”Facts matter” nyt korostetusti kun ympäristömme digitaalisoituu ja muuttuu näin yhä tehokkaammin manipuloitavaksi. Suomen on seurattava ja osallistuttava aktiivisesti tähän teknologiseen kehitykseen ja siitä käytävään keskusteluun. Yhdelläkään toimijalla tai ammattiryhmällä ei ole avaimia ratkaista tätä haasteita yksin. Teknologian myötä lukijasta saadaan toisaalta luotettavammin osallistuja ja mm. näissä joukkoistushankkeissa Faktabaarin pääosin talkoopohjalta toimiva kehitysryhmä haluaa olla jatkossakin mukana. Faktabaari on helposti lähestyttävissä oleva faktatiedon kanava ja yhteistyökumppaneineen alusta faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta.
Oheisten linkkien ja twiittien faktabaarilaiset toivottavat avartavaa kesänjatkoa. Faktabaari palaa kehityshankkeitensa (ml. vaalit, medialukutaito, tiede) ja yhteistyökuvioidensa kanssa toteutettavien hankkeiden osalta (automatisaatio, europarlamenttivaalit, Debattibaari-linkki) osalta asiaan syksyllä. Seuraava kehitysryhmän avoin Baari-ilta on ma 21.8. 17.30- Ravintola Belge:ssä. Seuratkaa kanaviamme. Tervetuloa osallistumaan faktapohjaisemmman julkisen keskustelun puolesta.
Mikko Salo Faktabaarin isäntä ja hankevastaava Avoin yhteiskunta ry:ssä @Faktabaari www.facebook.com/faktabaari
Faktabaarin virallinen edustautuminen katettiin pääosin syksyn joukkorahoitushankkeen tuotoista – kiitos tukijoille. Faktabaarin oma-kustanteinen edustaja kokouksessa oli journalistitaustainen Carita Pettersson. IFCN verkostoon kuuluu Faktabaarin lisäksi Suomesta myös Valheenpaljastaja blogia pitävä Johanna Vehkoo.
[caption id=”attachment_9147” align=”aligncenter” width=”300”]
Faktabaari kiittää #GlobalFact4 järjestäjiä twitterissä[/caption]
Jaa eteenpäin
