“The Nordics are some of the most digitalised countries in the world, but we don’t know enough about how the tech giants work. Our children and young people spend a lot of time online, and especially on social media, without us really knowing the long-term impact. I’m concerned that it has more of an adverse effect on them than we think. The think-tank is recommending that we stand together as a region to tighten up international legislation in respect of the tech giants, as well as step up both control and our focus on children and young people online. I fully support that.” - Jakob Engel-Schmidt, Tanskan kulttuuriministeri
“We’ve all realised that increased political control of the tech giants is a necessity for the wellbeing of democratic societies in the increasingly digital 21st century. The big question is no longer whether we need more democratic control of the tech giants, but rather how and how quickly to achieve it. In this respect, the Nordic countries should be pioneers and lead the way.” - Tobias Bornakke, Nordic Think Tank for Tech and Democracy
Tiistaina 18.4.2023 Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi 11 suositusta siitä, miten voimme pohjolassa tukea ja turvata demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon digitaalisten ylikansallisten alustojen aikakaudella. Suositukset on laatinut neuvoston nimittämä ajatuspaja, johon on valittu asiantuntijoita jokaisesta Pohjoismaasta sekä itsehallintoalueesta, ja joka on työskennellyt yhdessä viimeiset 12 kuukautta. DECA:n ja Faktabaarin taustajoukoissa toimiva Minna Horowitz (Helsingin yliopisto) on osallistunut ajatuspajan työhön.
Työskentelyn perustana on ollut ymmärrys siitä, että yhteispohjoismainen demokratiaperinne on vaalimisen arvoinen. Pohjoismaissa on maailmanlaajuisesti ennätyksellisen vankka luottamus instituutioihin sekä pitkä perinne avoimesta julkisesta keskustelusta ja vahvoista julkisen palvelun mediainstituutioista. Suurin osa pohjoismaalaisista uskoo edelleen lujasti sananvapauteemme, vaikka sitä uhkaavat niin digitaalinen murros kuin globaalit kriisitkin pandemiasta Ukrainan sotaan.
Euroopan Unioni toimii toki aktiivisesti selättääkseen alustojen tuomat haasteet ja turvatakseen euroopalaisen digitaalisen julkisen tilan toimivuuden. Esimerkiksi Digipalvelusäännöstä (Digital Services Act) jalkautetaan parhaillaan jäsenmaissa. Pohjoismaisen ajatuspajan tavoitteena on kuitenkin ollut täydentää EU:n sääntelyä ja esittää yhteispohjoismaista mallia siitä, miten turvaamme meille ominaisen demokratian toteutumisen kansallisten mediatoimijoiden, digitaalisen media- ja informaatiolukutaitokasvatuksen sekä yhteispohjoismaisten periaatteiden ja tiedonvaihdon avulla.
Ajatuspaja esittää, että Pohjoismaiden tulisi olla eturintamassa vaatimassa ja toteuttamassa demokraattisia ja läpinäkyviä periaatteita siitä, miten teknojätit saavat vaikuttaa yhteiskuntiin ja demokratioihin – niin Pohjoismaissa, Euroopassa kuin globaalisti.
Ensimmäinen ja tärkein suositus on perustaa pysyvä pohjoismainen teknologia- ja demokratiakeskus tukemaan EU:n sääntelyn valvontaa ja varmistamaan, että uusi regulaatio toteutetaan.
Tavoitteena on myös toimia yhteispohjoismaisesti sen hyväksi, että tutkijat saavat teknojäteiltä tarvitsemaansa dataa ja esimerkiksi tietoa alustojen moderointikäytännöistä. Vain säännöllinen tutkimus mahdollistaa sen, että osaamme kiinnittää huomiota keskeisiin ja orastaviin digitalisaation haasteisiin, johtuvat ne sitten geopoliittisista kriiseistä tai tekoälyn kehityksestä. Ajatuspaja suositteleekin säännöllistä raportointia pohjoismaisten demokratioiden tilasta digitalisaation näkökulmasta.
Keskuksen lisäksi suosituksiin sisältyy myös esimerkiksi lasten ja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin aktiivisempi huomioiminen ja turvaaminen eri keinoin, demokraattisen verkkokeskustelun edistäminen uusin innovaatioin, sekä riippumattoman faktantarkistuksen tukeminen.
Alustojen ajan haasteet harhaanjohtavasta tiedosta vihapuheeseen ja syväväärennöksiin tai algoritmien syrjäyttäviin käytänteisiin eivät ratkea kansallisella tasolla. Olemme viime aikoina joutuneet todistamaan useita demokratianvastaisia murroksia ympäri maaliman. Pohjoismaiden on korkea aika yhdistää voimansa edistääkseen meille ominaista vahvaa mutta digiajan haastamaa demokratiamallia – ennen kuin on liian myöhäistä. Ajatuspajan jäsenet toivovat päättäjien, Suomessa varsinkin uuden eduskunnan ja tulevan hallituksen, tutustuvan suosituksiin ja tukevan niitä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
LINKKI raporttiin.
LINKKI tiedotteeseen.
LINKKI NORDIS-juttuun.
Lisätietoja:
Minna Horowitz, Helsingin yliopisto (DECA), NORDIS-verkoston ja Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen
minna.aslama ät helsinki.fi
Faktabaari on yhdessä Sitran, Kriittisen korkeakoulun, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden (DECA-konsortio, IMAGINE-konsortio ja CRITICAL-konsortio) kanssa kirjannut julkilausuman tulevaan hallitusohjelmaan digitaalisesta sivistyksestä.
Julkilausuma pohjautuu 26.1.2023 käytyyn pyöreän pöydän keskusteluun ja sen pohjalta koostettuun raporttiin. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui parisenkymmentä medialukutaidon asiantuntijaa niin tutkimuksen, julkishallinnon kuin kansalaisyhteiskunnan kentiltä. Julkilausuma löytyy täältä.
KUVA: Jeppe Gustafsson/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
