Faktantarkistusorganisaatiot maailmalla ovat tulleet yhä riippuvaisemmiksi sosiaalisen median yrityksistä selvitäkseen taloudellisesti. Faktabaari katsoo, että varsinkaan mediakasvatustoimintaa ei saa uhrata alustojen ohjailuun.
Arvostettu New York Times -lehti (NYT) julkaisi viikonloppuna laajan artikkelin faktantarkistusorganisaatioiden tilanteesta maailmalla. Ensi vuonna on jälleen tulossa kymmeniä vaaleja ympäri maailmaa, mutta faktantarkistajat ovat huolissaan siitä, etteivät asiat näytä viime vuosina menneen parempaan suuntaan, NYT kirjoittaa.
Uutisorganisaatioissa ja muualla tapahtuvan faktantarkistustoiminnan kasvu on pysähtynyt, ja faktantarkistajien määrä on ehkä jopa vähentynyt viime aikoina. Faktantarkistajat kohtaavat yhä enemmän häirintää ja uhkailua. Teknologiajätit, jotka ovat aiemmin pitäneet hienoja juhlapuheita työstään virheellisen informaation torjumiseksi, ovat alkaneet osoittaa merkkejä kiinnostuksen hiipumisesta, NYT arvioi.
Tutkijat ovat havainneet, että faktantarkistusorganisaatiot ovat tulleet vähitellen yhä riippuvaisemmiksi sosiaalisen median yrityksistä selvitäkseen taloudellisesti. Teknologiajättien rahoittamien faktantarkistusohjelmien merkitys faktantarkistajien rahoitukselle on kasvanut jopa liian suureksi. Nyt moni on huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos teknologiajätit alkavat vähentää faktantarkistusohjelmiensa rahoitusta. Kuka sitten maksaa faktantarkistuksesta?
Myös Faktabaari on tietoinen näistä ilmiöistä. Global Fact 10 -kokouksessa kesällä teknologiajättien ja faktantarkistajien kompleksinen suhde oli jälleen monissa keskusteluissa esillä, ja se on verkostoissa ylipäätään yleinen keskustelunaihe. Faktabaari ei ole lähtenyt mukaan somejättien ”riippumattoman faktantarkistuksen” -ohjelmiin (engl. third party fact-checking), muun muassa siksi, että vaaleilla valittuja poliittisia päättäjiä ei somealustojen rahoittamassa faktantarkistuksessa saa tarkistaa. Lisäksi ei ole tiedossa, kuinka suuri vaikutus faktantarkistustoiminnalla on ollut alustoilla liikkuvien informaatiohäiriöiden rajoittamisessa, koska sitä ei raportoida faktantarkistajien vaatimuksista huolimatta.
Lue lisää DIL-oppaan luvusta 11: Faktantarkistuksen avoimuuskoodistot – kuinka tunnistan faktantarkistajan?
Faktantarkistajat ovat vaatineet alustoilta lisää läpinäkyvyyttä kehittääkseen toimintaansa modernisti, datan pohjalta, mutta toistaiseksi näihin huutoihin ei ole vastattu. Faktabaarin NORDIS-konsortion loppuseminaarissa elokuussa 2023 professori Anja Bechmann totesi, että pääsy somealustojen käyttäjistään keräämään dataan ja ohjelmointirajapintoihin (API) on itse asiassa nyt surkeammalla tolalla kuin loppuvuodesta 2021, jolloin NORDIS-hanke aloitettiin.
Lisäksi generatiivinen tekoäly on nostamassa haasteet aivan uudelle tasolle.
Viime toukokuussa järjestetyssä Faktabaari Forumissa arvostettu disinformaatiotutkija Claire Wardle, jota New York Times oli nyt myös haastatellut, totesi, että vaikka yksittäisten väitteiden korjaaminenkin on tärkeää, mediaekosysteemiä olisi tärkeää tarkastella kokonaisuutena. Parhaiten mis- ja disinformaatiota voidaan torjua ”rokottamalla” ihmisiä ennakkoon sitä vastaan – kumoamalla väitteitä jo etukäteen.
”Voimme opettaa tunnistamaan erilaisia vaikuttamistekniikoita: miten totuus kiistetään, miten valitaan rusinat pullasta, miten tilastoilla vaikutetaan tai mitä ovat loogiset virhepäätelmät. Silloin ihmiset huomaavat, kun heitä manipuloidaan”, Wardle sanoi.
Lue lisää: Claire Wardle: Valtavia ongelmia ratkotaan minimaalisella budjetilla
Juuri samaa ajatusta ennakoinnista ja digitaalisen informaatiolukutaidon opettamisesta myös Faktabaari ajaa.
New York Timesin haastattelussa Wardle kertoi olevansa toiveikas sen suhteen, että yhteiskunta oppii vielä sopeutumaan muuttuvaan informaatioympäristöön ja että ihmiset arvostavat tiedon oikeellisuutta jatkossakin. NYT:n mukaan esimerkiksi mis- ja disinformaatio vuoden 2022 Yhdysvaltain välivaalien aikana oli vähemmän myrkyllistä kuin oli pelätty – osaltaan medialukutaitotyön ja koulutuksen ansiosta.
Katso myös: Luento: Mikko Salo: Yhdysvaltojen välivaalien opit Suomeen
Faktantarkistusliikkeen koko kehityskaaren nähnyt Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo uskoo, että Faktabaarin riippumattomuus ja infomaatiolukutaito kantavat edelleen.
“Faktantarkistuksessa resursseillamme arvokkainta on läpinäkyvä metodi ja osaamisen jakaminen. Erityisesti pohjoismaiseen kontekstiin kehittämämme digitaalinen infomaatiolukutaito digiajan demokratian kansalaistaitona toimii parhaiten ennaltaehkäisevänä lähestymistapana. Se kuitenkin vaatii sitä, että kuluttaja haastaa itsensä tarkastelemaan analyyttisesti ei vain sisältöjä, vaan koko informaatioympäristöämme, aina sen liiketoimintamalleista lähtien. Elämme markkinointialgoritmien määrittämässä uutisvirrassa.”
Tätä taustaa vasten Faktabaari on osannut alusta alkaen pitää etäisyyttä alustatoimijoihin, etenkin, kun yhteistyöhön olisi liittynyt salassapitosopimuksia ja valkopesua EU-tasolla. Salo ajoi 2018 EU-tasolla alustoja rahoittamaan riippumatonta faktantarkistus- ja mediakasvatustoimintaa siteet katkaisevien rahastojen kautta. Käytännössä alustatoimijat ovat kuitenkin halunneet kahdenvälisiä sopimuksia ja kieltäytyneet jakamasta tarkistajien kanssa dataa toimintansa vaikuttavuudesta.
Viime aikoina Twitterin (nykyinen X) ostaneeseen miljardööriin Elon Muskiin henkilöityvä piittaamattomuus esim. EU:n kestävämpää informaatioympäristöä edistävää sääntelyä kohtaan kertoo siitä, miten ohutta sitoutuminen yhteistyöhön voi olla. Disinformaatio ja valeuutiset rehottavat X:ssä, eikä Muskin omistama yhtiö ole halunnut sitoutua EU:n käytännesääntöihin disinformaation torjumiseksi.
Toisaalta X:n piittaamattomuus nousi esiin juurikin EU:n tiukentuneen regulaation myötä, joten voidaan sanoa, että jotain positiivistakin on tapahtumassa EU:ssa. EU:n käytännesääntöjen takia Google, Meta, Microsoft ja Tiktok julkaisivat syyskuun lopulla raportit siitä, millaisia lisätoimia ne tekevät läpinäkyvyyden lisäämiseksi, disinformaation leviämisen vähentämiseksi ja generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön havaitsemiseksi. Ne käytännesääntöjen allekirjoittajat, jotka ovat suuria verkkoalustoja, ovat sitoutuneet raportoimaan käytännesääntöjen mukaisista toimistaan puolen vuoden välein. Muut allekirjoittajat raportoivat kerran vuodessa.
Näiden raporttien arvioinnissa Faktabaarilla on tarkoitus olla rooli pohjoismaisen hankkeen puitteissa.
Paljon on silti vielä tehtävää. Faktabaari katsoo, että varsinkaan mediakasvatustoimintaa ei saa uhrata alustojen taloudelliseen ohjailuun. Journalistisella puolella riippumattomuuden on pystynyt säilyttämään mm. Faktabaarin Suomeen suosittelema Norjan kustannustehokas yhteistyömalli.
Lue lisää: Norjalaismediat investoivat vahvasti journalismin pyhimpään – faktapohjaisuuteen
Faktabaari on paraikaa kehittämässä kestävää toiminta- ja rahoitusmallia. Siinä suomalaista infomaatioekosysteemiä voidaan tukea ilman riippuvuuksia – alustoista tai valtiosta – kuluttajien ja kansalaisten puolesta uudessa EU-sääntelykehikossa pohjoismaisessa yhteistyössä.
Jaa eteenpäin
