Myös Suomen sosiaalisessa mediassa on levitetty laajasti Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirastoon liitettyjä salaliittoteorioita.
Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID on ollut usean vuoden ajan yksi Venäjän propagandasodan pääkohteista. Vuonna 1961 perustettu virasto on kuulunut 30–40 miljardin dollarin vuosibudjetillaan tärkeimpiin demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamista rahoittaneisiin tahoihin maailmanlaajuisesti – humanitaarisen avun, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksen ohella.
USAID on joutunut Venäjän strategisen vaikuttamisen silmätikuksi erityisesti sen jälkeen kun Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa alkoi vuonna 2022. Yhdysvallat kasvatti viraston budjettia tuolloin entisestään ja kanavoi yksistään vuonna 2023 USAIDin kautta 16 miljardia dollaria Ukrainan tukemiseen.
Venäjä levittää sosiaalisessa mediassa satoja tekaistuja videoita ja uutissivuja eri tiedotusvälineiden nimissä osana niin kutsuttua operaatio Overloadia. Useimmat niistä jäävät vähälle huomiolle, mutta helmikuussa 2025 Venäjän disinformaatio-operaatio osui Institute for Strategic Dialoguen (ISD) raportin mukaan kultasuoneen. Yhdysvaltain hallinnon leikkauksista vastaavan DOGE-viraston johtoon nimitetty Elon Musk jakoi X:ssä 220 miljoonalle seuraajalleen kaapelikanava E Channelin nimissä julkaistun videon, kuten Washington Post kuvasi artikkelissaan. ISD liitti videon julkaisseen tilin Venäjän informaatio-operaatioon.
Videon tekaistujen väitteiden mukaan Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID on maksanut miljoonia dollareita Angelina Jolielle, Sean Pennille ja Ben Stillerille, jotta nämä matkustaisivat Ukrainaan presidentti Volodymyr Zelenskyin tueksi.
Kuva: Venäjän informaatio-operaatioon liitetty X-viesti, jonka Elon Musk jakoi seuraajilleen helmikuussa. Näyttökuva X-kanavalta.
Trumpin hallinto oli tässä vaiheessa jo päättänyt käynnistää USAIDiin kohdistuneet leikkaukset, mutta Muskin jakama viesti on vain yksi esimerkki siitä disinformaatiotulvasta, joka on säestänyt viraston alasajoa.
Eri maissa toimivat faktantarkistajat ja tiedotusvälineet ovat osoittaneet useat Trumpin hallinnon esittämät perustelut virheellisiksi tai harhaanjohtaviksi. Esimerkiksi Factcheck.org kertoi faktantarkistuksessaan, että presidentinhallinnon tiedottajan Karoline Leavittin helmikuussa listaamat esimerkit USAIDin ”tuhlauksesta ja väärinkäytöksistä” eivät olleet kehitysyhteistyöviraston vaan Yhdysvaltain ulkoministeriön hankkeita.
BBC ja New York Times huomauttivat, että Leavittin väite kuuden miljoonan dollarin rahoituksesta turismiin Egyptissä oli virheellinen. Rahoitus kohdistui vesihuoltoon, koulutukseen ja kuljetusten parantamiseen köyhällä Pohjois-Siinain alueella. Lisäksi päätös rahoituksesta tehtiin Trumpin ensimmäisellä kaudella 2019.
Toisaalta on poliittinen päätös, haluaako Yhdysvallat tukea vaikkapa Marokon taloutta saviastiatyöpajoilla, Irakin kehitystä lasten tv-opetusohjelmalla tai politiikkaa koskevaa tiedonvälitystä kanavoimalla rahaa Politico Pro -sivustolle, kuten CBS-kanava totesi katsauksessaan.
Disinformaatio ja poliittiset näkemyserot sekoittuvat USAID-väittelyssä tavalla, joka on tyypillistä poliittiselle propagandalle. Propaganda hyödyntää yksinkertaistavia iskusanoja ja leimaamista. USAID on Trumpin hallinnon kannattajilleen tarjoilema symboli pahalle, syntipukki johon tulee kohdistaa kielteisiä tunteita.
USAID-salaliittoteoriat levisivät Suomessa
Yhdysvaltain laitaoikeiston ajattelussa USAID on osa liberaalia järjestelmää, jonka kaatamiseen Trumpin hallinto pyrkii. Sosiaalisessa mediassa USAID on kytketty erilaisiin laitaoikeiston salaliittoteorioihin. Populistisissa salaliittoteorioissa kaikki tiedon muruset liittyvät salatulla tavalla mutta saumattomasti toisiinsa. Niissä eliitti vetelee verhon takana naruja maailman hallitsemiseksi ja tukeutuu oman valtansa säilyttämiseksi rikollisiin keinoihin. Tässä kuvastossa USAID on tilapäisesti korvannut Maailman talousfoorumin Davos-kokoukset ja Bilderberg-tapaamiset.
Laitaoikeiston salaliitteorioilla on pitkä historia, joka ulottuu Ranskan vallankumouksen jälkeisiin vuosiin. Vuonna 1797 ranskalainen jesuiittapappi ja toimittaja Augustin Barruel julkaisi ensimmäisen osan mittavasta teoksestaan, jonka mukaan julkinen keskustelu oli illuusiota: vallankumousajattelu oli syntynyt valistusfilosofien, vapaamuurarien ja baijerilaisten illuminatien salaisissa looseissa. Barruel uskoi, että vapauden, veljeyden ja tasa-arvon edistämisen sijasta vallankumouksen todellinen tarkoitus oli tuhota sosiaalinen järjestys, jonka kulmakiviä ovat kuningasvalta ja katolinen kristinusko.
Sosiaalisen median kautta yhdysvaltalaisten salaliittoteorioiden laineet lyövät nyt myös Suomeen. Suomenkielisessä somessa alkoi helmikuussa kirjoittelu Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirastosta vain viikko sen jälkeen kun Venäjän operaatioon liitetty anonyymi X-tili julkaisi videonsa USAIDin väitetyistä maksuista amerikkalaisnäyttelijöille.
Suomessa USAIDin vastaiseen kampanjointiin on liitetty teemana erityisesti sosiaalisen median sensuuri, johon myös faktantarkistus on kytketty alkuvuoden aikana. Keskusteluun osallistuivat esimerkiksi Leveli-media, jonka mukaan USAIDiin liittyy ”somen sensuuria” sekä ”korruptiota ja tiedustelutoimintaa”, jossa on mukana laaja joukko suomalaisia instituutioita ja virastoja Opetushallituksesta ja Tieteellisten seurain valtuuskunnasta Aalto-yliopistoon ja Hufvudstadsbladetiin.
Myös Jari Kuikanmäki ja Otto Juote kytkivät Viides Valta -podcastissaan USAIDin mediarahoituksen sensuuriin. He nostivat keskustelussa esiin myös Faktabaarin, jonka logon Kuikanmäki oli löytänyt USAIDin tukeman kansainvälisen CEPPS-järjestön tammikuussa arkistoidulta sivustolta.
CEPPSin (Consortium for Elections and Political Process Strengthening) tarkoitus on tukea demokraattista kehitystä ja riippumattomien vaalien järjestämistä eri puolilla maailmaa esimerkiksi mediakasvatuksen ja vaalitarkkailun avulla. Keskustelijat pitivät epäilyttävänä, että CEPPSin verkkosivut ovat lakanneet toimimasta, vaikka järjestön USAID-rahoitteinen toiminta on ollut nimenomaan Trumpin hallinnon leikkauslistalla.
X-kanavallaan Kuikanmäki vihjasi lisäksi, että valtioiden tavoitteena on ulkoistaa sensuuri kansalaisjärjestöille, jota seuraa ”loppu sananvapaudelle EU:ssa”. Kuikanmäen julkaisu on kerännyt yli 700 reaktiota.
EU:n digipalvelusäädös (DSA) velvoittaa verkkoalustoja ryhtymään toimiin laitonta sisältöä, kuten vihapuhetta, lapsipornografiaa ja tavaroiden myyntiä koskevien sääntöjen rikkomista vastaan. Säädöksen tarkoitus on rajoittaa myös disinformaation levittämistä, mutta koska se ei ole laitonta vaan määritellään vain haitalliseksi, on vielä epäselvää miten säädöstä toimeenpannaan näiltä osin. Kuten toimeenpanoa Suomessa valvova Traficom kertoo, sisällöstä vastaavat alustajätit itse.
Kuikanmäki on taustaltaan Alfa-tv:n toimittaja ja juontaja, joka oli vuonna 2023 lähellä nousta valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) viestinnän erityisavustajaksi. Hänen podcast-kumppaninsa Otto Juote on työskennellyt aiemmin Euroopan parlamentin Konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) poliittisena neuvonantajana ja entisen eurooppaministerin Sampo Terhon (sin) erityisavustajana.
Faktabaariin on kohdistunut alkuvuoden aikana sosiaalisessa mediassa runsaasti vastaavaa arvostelua, jossa palvelu on liitetty löyhästi USAID-salaliittoteorioihin. Tosiasiassa Faktabaari ei ole saanut 11-vuotisen toimintansa aikana rahoitusta Yhdysvaltain kehitysyhteistyövaroista. Faktabaari sai 25 000 euron avustuksen vuonna 2021 Yhdysvaltain ulkoministeriöltä Suomen-suurlähetystön avoimen apurahahaun kautta. Tällä mediakasvatustuella osarahoitettiin kolmea julkista vertaisoppimistilaisuutta, joihin osallistui Faktabaarin asiantuntijoiden ohella yhdysvaltalaisten yliopistojen edustajia ja mediakasvattajia.
Digitaalisen informaatiolukutaidon vahvistaminen kuuluu Faktabaarin päätavoitteisiin. Sensuurin sijasta Yhdysvaltain ulkoministeriön avustuksella tuettiin valmiuksia esimerkiksi niin kutsuttuun lateraaliseen lukutapaan, joka kannustaa etsimään väitteelle enemmän kuin yhden lähteen, kuten tuolloin julkaisemastamme blogista voi lukea.
Sensuurisyytöksiä lietsoi sosiaalisessa mediassa alkuvuoden aikana Metan toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin ilmoittama päätös luopua faktantarkistusohjelmasta Yhdysvalloissa ja ”taistella sensuuria vastaan” myös Euroopassa. Kuten kirjoitimme tammikuussa, faktantarkistajat eivät kuitenkaan tee päätöksiä sisällön poistamisesta verkosta – eivät edes ne faktantarkistajat, jotka kuuluvat Metan rahoittamaan ohjelmaan. Faktantarkistuksen tarkoitus on toki valottaa ja painottaa tosiasioita virheellisten väitteiden sijaan mutta ennen kaikkea tarjota lisää tietoa ja kontekstia asioille.
Faktantarkistus voi hyödyttää eri aatesuuntia
Faktabaari on poliittisesti riippumaton digitaaliseen informaatiolukutaitoon ja faktantarkistukseen erikoistunut palvelu. Pidämme valitettavana, että faktantarkistusta yritetään kammeta osaksi identiteettivetoisia poliittisia jakolinjoja, koska faktantarkistus palvelee demokraattisessa yhteiskunnassa laadukasta julkista keskustelua ja päätöksentekoa yli jakolinjojen.
Washington Postin esiin nostamat Venäjä-kytkökset USAID-keskustelussa osoittavat, että tutkivalle toimittamiselle ja faktantarkistukselle on kasvavaa tarvetta. Episodi osoittaa poikkeuksellisen konkreettisesti, miten Kremlin disinformaatio-operaatiot vaikuttavat erityisesti illiberaaleihin menettelytapoihin luisuvien länsivaltojen kuten Yhdysvaltojen politiikkaan. Eurooppa ei ole niiltä myöskään suojassa. Washington Postin mukaan Venäjä on jo siirtänyt Overload-operaation painopistettä Yhdysvalloista Eurooppaan ja pyrkii vaikuttamaan nyt erityisesti Puolaan ja Saksaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös radikaalin oikeiston poliittisille tavoitteille olisi tilaa demokraattisissa yhteiskunnissa. Demokraattisten pelisääntöjen mukaan julkisen keskustelun ja päätöksenteon tulisi kuitenkin perustua propagandan sijasta tosiasioihin ja eri politiikkavaihtoehtojen rationaaliseen punnitsemiseen.
Kirjoittaja on Faktabaarin vastaava toimittaja.
Lisätietoja Faktabaarin rahoituksesta löytyy verkkosivujemme rahoitusosiosta.
Kuva: DVIDSHUB / Wikimedia Commons
Jaa eteenpäin
