Helmikuussa päättyi Faktabaarin viides faktantarkistushanke. Ensimmäisellä, vuoden 2014 EU-vaali hankkeella Faktabaari lanseerattiin. Väliin on mahtunut useita vaalihankkeita, joissa jokaisessa on otettu jokin uusi elementti mukaan.
Viime syyskuussa Faktabaarin presidentinvaalihanke alkoi toimituksen järjestäytymisellä, eli hankkeelle valittiin vastaava toimittaja ja toimitus. Helmikuussa päättyneessä, viidennessä hankkeessamme ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään presidentinvaaleista, vaan Faktabaarin toiminnan kehittämisestä. Faktabaarin toimintaa pyörittävät vapaaehtoiset, jotka kukin osallistuvat resurssiensa mukaan.
Vihjelomake päätettiin avata jo lokakuussa. Osin siksi, että nähtäisiin minkälaista keskustelua syksyn aikana käydään, mutta myös siksi, että tarkistettavia väitteitä olisi tammikuussa valmiina työstettäväksi. Toimitus aloitti vaaliseurannan heti ensimmäisestä tentistä lähtien lokakuun lopussa.
Alkusyksyllä nousi ajatus, että vaaleihin voisi varautua avaamalla teemoja, jotka saattavat tulla kampanjan aikana esiin. Tämä toteutettiin Baaripuhetta -blogisarjalla, jossa asiantuntijat analysoivat syksyn mittaan muun muassa asiantuntijan tunnistamista, presidentin valtaoikeuksia ja maahanmuuton historiaa.
Toimintaan on kuulunut koko ajan vahvasti viestin vieminen eteenpäin. Faktabaarin edustaja on käynyt luennoimassa muun muassa Nuorten toimittajapäivillä Seinäjoella sekä Eurooppalaisen toimittajajärjestön vuosikokouksessa Vilnassa marraskuussa. Medialukutaito -hankkeemme Faktabaari EDU osalta olemme luennoineet mm. yhteistyökumppanimme Helsingin Ranskalais-Suomalaisen koulussa ja suomalaiset opettajat yhteen keräävillä EDUCA-messuilla Helsingissä.
Yhteistyö muiden pohjoismaisten faktantarkistajien kanssa sai myös sysäyksen, kun Faktabaari otti vastaan Facebookin kutsun osallistua yhteispohjoismaiseen tapaamiseen, jossa tuorein kansainväliseen verkostoon liittynyt Faktisk kertoi kokemuksistaan. Facebookilla oli muutenkin osansa presidentinvaalihankkeessa. Faktabaari sai käyttöönsä CrowdTangle -työkalun, jota Facebook on tarjonnut aiemmin muun muassa mediataloille. CrowdTanglen avulla voi seurata eri sosiaalisten medioiden (Facebook, Twitter, Instagram) käyttäjätilien toimintaa sekä tehdä hakuja sosiaalisen median alustoista. Järjestelmästä saa myös erilaisia raportteja, joiden avulla voi tarkastella tietyn aiheen leviämistä ja sen synnyttämiä reaktioita sosiaalisessa mediassa.
Työkalu vaikuttaa hyödylliseltä mutta sen teho riippuu siitä, kuinka hyvin käyttäjä osaa valikoida olennaisia sosiaalisen median profiileja seurattavaksi. Oikeiden profiilien tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä sosiaalisen median seurantaa. Presidentinvaalien osalta CrowdTanglesta sai kuitenkin nopeasti yleiskuvan ajankohtaisesta keskustelusta, vaikkakaan se ei sinänsä tuonut olennaista lisäarvoa yhteiskunnallista keskustelua muutenkin seuraavalle toimitukselle. Jatkossa CrowdTanglen “tarkkuutta” on syytä kasvattaa tunnistamalla laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun syntymistä ja dynamiikkaa suomalaisessa somejulkisuudessa.
Faktabaari on myös pitkään kritisoinut sitä, että kaltaisemme yleishyödylliset toimijat, joilla ei ole minkäänlaista markkinointibudjettia, eivät tavoita Facebookissa edes omia seuraajiaan ilman, että jokaisesta julkaisusta maksaa erikseen. Facebook vastasi kritiikkiin antamalla Faktabaarille etusetelin mainostamista varten. Samaa elettä he ovat käyttäneet muidenkin, esimerkiksi Faktiskin, kohdalla. Kriittistä keskustelua on kuitenkin syytä jatkaa.
Toimitus käytti suuren osan syksyn resursseistaan uudenlaisen toimituksellisen kulttuurin luomiseen, toimintatapojensa hiomiseen sekä joukkorahoituskampanjan suunnittelemiseen. Rahoituskampanjalla toivottiin voitavan rahoittaa toimituksen täysipäiväinen työskentely tammikuussa. Vaikka tämä toive ei toteutunut, toimitus jatkoi hankkeen loppuun vapaaehtoisvoimin.
Yhteistyö journalistiopiskelijoiden kanssa sen sijaan eteni suunnitellusti. Keskustelu koulujen kanssa aloitettiin jo keväällä, ja konkretisoitui marraskuussa, jolloin Faktabaari perehdytti hankkeesta kiinnostuneita journalistiopiskelijoita Turun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Haaga-Heliassa ja Svenska Social- och kommunalhögskolanissa Helsingissä. Hanke sitouduttiin alun perinkin viemään läpi riippumatta siitä, toteutuuko rahoitus vai ei.
Faktabaari kokeili hankkeessa myös uusia tapoja olla yhteistyössä yleisön kanssa. Joulu- ja tammikuussa järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa kisakatsomot Ylen vaalitenttien aikaan. Tapahtumat vetivät ilahduttavasti hyvin väkeä paikalle Tiedekulmaan ja kokemukset kannustavat järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia myös jatkossa. Liveseuranta itsessään ei ollut Faktabaarille uusi asia, sillä se on tehnyt sitä vuodesta 2015 lähtien.
Marraskuulle osui myös Faktabaarin todennäköisesti näkyvin blogi ja tarkistus, kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantajamme Jarmo Mäkelä sekä oikaisi turvallisuuskomitean muistiota sisältöä koskeneita tietoja sekä blogissamme että Pressiklubi -ajankohtaisohjelmassa.
Varsinainen tarkistustyö alkoi tammikuussa lähinnä opiskelijavoimin. Faktabaarille vihjelomakkeen kautta tulleista pyynnöistä seulottiin sellaisia, joita voi alkaa tarkistaa ja työhön käytiin loppiaisen jälkeen. Tammikuussa julkaistujen tarkistusten väitteet olivat saatettu esittää jo edellisen vuoden puolella. Faktabaari ei muutenkaan osallistu median sisäiseen uutiskilpailuun, vaan keskittyy tekemään työtään mahdollisimman huolellisesti ja laadukkaasti. Se ei tietysti tarkoita, että aina virheettömästi, mutta virheetkin pyritään korjaamaan samalla huolellisuudella ja laadulla avoimesti.
Faktabaari julkaisi viimeisellä vaaliviikolla neljä tarkistusta ja kolme analysoivaa blogikirjoitusta. Opiskelijoiden mahtava videotiimi suunnitteli Faktabaarille oman somevideokonseptin ja toteutti sen mukaan kolme videota. Vapaaehtois- ja opiskelijatyönä toteutetuksi hankkeeksi tulosta voi pitää hyvänä. Faktabaarilta odotettiin välillä enemmän kuin mihin se pystyi, mikä aiheutti hetkittäin väärinkäsityksiä. Tuotoksia löytyy täältä
Tammikuussa julkaistiin myös pitkään hiottu käsikirja. Faktabaarin päivitetty käsikirja rakentui jo olemassa olleen tekstin varaan mutta uudessa versiossa monia asioita on syvennetty, ja siihen lisättiin laajoja liitteitä mm. disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta. Faktantarkistuksen käsikirja esittelee Faktabaarin käyttämän faktantarkistusprosessin kohta kohdalta. Samalla se tarjoaa lukijalle tiiviin johdatuksen faktantarkistuksen perusteisiin, ja vaikka käsikirjaa ei ole kirjoitettu faktantarkistuksen oppikirjaksi, se tarjoaa muillekin kuin Faktabaarin avustajille hyvän tietopaketin faktantarkistukseen. Käsikirjaa käytetään myös Faktabaarin toiminnan laadun mittapuuna. Käsikirja laadittiin joukkoistetuksi ja sen tuore versio on luettavissa Faktabaarin verkkosivuilla. Käsikirjaa päivitetään jatkuvasti ja sen aihepiirejä laajennetaan tarpeen mukaan sekä omilla että harkitusti ulkoisilla sisällöillä.
Hankkeen aikana lanseerattiin myös esimerkkihengessä Faktabaarin uudet kansainvälisestikin poikkeuksellisen tietoturvalliset verkkosivut, jotka ovat toteuttaneet Necunos Oy:n avoimen lähdekoodin huippuosaajat. Julkaisemme tämän “faktapankin” ylpeänä ja tietoisena siitä, että altistamme itsemme samalla tietoturvahyökkäyksille, joiden vaikutuksia mm. Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin tutkitaan edelleen.
Yleinen kiinnostus faktantarkistusta kohtaan kasvoi näissä vaaleissa, mikä heijastui myös Faktabaariin: Facebook-sivullemme saimme tämän hankkeen aikana 1 326 ja Twitterissä 619 uutta seuraajaa. Lukuja ei pidä liian yksisilmäisesti tuijottaa, mutta kyllä ne kertovat, että aihe kiinnostaa. Faktabaari pyrki tekemään mahdollisimman laajaa yhteistyötä muiden faktantarkistajien kanssa Alma Mediassa, Helsingin Sanomissa ja YLEssä. Toimitamme raporttia kaikesta suomalaisesta faktantarkistuksesta näiden vaalien yhteydessä. Raportti julkaistaan 3.4. kansainvälisenä Faktantarkistuspäivänä.
Vaaleja leimasi mitään sanomattomuuden strategia sekä Niinistön vahva kannatus jo kampanjan alkaessa. Nämä saattoivat vaikuttaa siihen, että keskustelu sosiaalisessa mediassa pysyi yleisesti melko maltillisena. Tosin ei täysin trollauksesta eli verkkoprovosoinnista vapaana, josta Faktabaarikin sai osansa. Erityisesti Väyrystä koskevat väitteet saivat provosoijat liikkeelle.
Tavoitteena on jatkossa muuttaa kausiluontoinen ja hankekohtainen laadukasta faktantarkistusta edistävä työ jatkuvammaksi ja sitä varten tutkitaan erilaisia rahoitus- ja toimintamalleja. Toimintakenttä muuttuu jatkuvasti ja olemme valmiit uudistumaan faktapohjaisen julkisen keskustelun tueksi.
Työmme faktapohjaisen yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseksi jatkuu. Tarve sille ei ainakaan lähitulevaisuudessa lopu. Olisi hienoa, jos Suomeen syntyisi vankempaa yhteistoiminnallisuutta faktantarkistajien keskuudessa esimerkiksi norjalaisen Faktiskin tapaan. Nähtäväksi jää, ajaako vielä kilpailu ja oman hännän nostaminen yhteisrintaman ja disinformaationkin luoman yhteisen haasteen ohi. Tekijätasolla Faktabaari kutsui 14.3. suomalaismedioiden faktantarkistajat yhteen, mikä voidaan ajatella ensiaskeleiksi yhteistoiminnallisuuden suuntaan.
Faktabaari toivottaa kaikki tervetulleiksi tekemään toimivampaa, vaikuttavampaa ja osallistavampaa faktantarkistustyötä kanssamme. Yksi mahdollisuus tähän on kansainvälinen faktantarkistuspäivä 3.4. jota juhlitaan Tiedekulmassa. Lisätietoja kv. faktantarkistuspäivästä ja kv. yhteistyöverkostostamme: http://www.factcheckingday.com/
Faktabaarin presidentinvaalihankkeen toimituksen puolesta
Petra Piitulainen-Ramsay, hankkeen vastaava toimittaja
Presidentinvaalihanketta olivat tekemässä:
Severi Hämäri
Jarmo Mäkelä
Ilkka Vuorikuru
Carita Pettersson
Roosa Maskonen
Pihla Loula
Katriina Ojala
Annina Ranimo
Carl Nysten
Jonatan Kunnas
Emilia Cranqvist
Sekä Faktabaarin isäntä Mikko Salo ja tekninen asiantuntija Jukka Rautanen